Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 21.06.2021

Ilmastouutisia

Puoliväliriihessä turvattiin luonnonsuojelun rahoitus, päätettiin Luontolahjani Suomelle -kampanjan jatkosta ja Saaristomeren tilan parantamisesta


06.05.2021 12:05

Luontolahjani Suomelle -kampanjan periaatteena on, että kun yksityinen omistaja siirtää arvokkaan luontokohteen suojeluun, siirretään Metsähallituksen luontoarvoiltaan arvokkaimmista alueista suojeluun vastaavankokoinen alue.

Kuva: Shutterstock

Hallitus turvasi puoliväliriihessään luonnonsuojelun rahoituksen korotetun tason seuraaviksi kahdeksi vuodeksi. Lisäksi hallitus päätti käynnistää kaksi keskeistä luonnon monimuotoisuutta ja hyvää ympäristön tilaa vahvistavaa hanketta: Valtio tuplaa yksityiset suojelualueet valtion mailla jatkamalla Luontolahjani Suomelle -kampanjaa ja panostaa Saaristomeren valuma-alueen maatalouskuormituksen vähentämiseen, jotta alue saadaan pois Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien hot spot -listalta viimeistään vuonna 2027.

Luontolahjani Suomelle -kampanjan periaatteena on, että kun yksityinen omistaja siirtää arvokkaan luontokohteen suojeluun, siirretään Metsähallituksen luontoarvoiltaan arvokkaimmista alueista suojeluun vastaavankokoinen alue.

”Satsauksemme luonnonsuojeluun ovat välttämättömiä, koska luontokatoa ei ole Suomessakaan saatu pysäytettyä. Viimeksi Luontolahjani Suomelle -kampanja ylitti kaikki odotukset. Yhteisen luontomme turvaaminen on suomalaisille tärkeää”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Nyt käynnistyvä Luontolahjani Suomelle -kampanja on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa. Kampanja koskee kaikkia yksityisiä maanomistajia, myös yrityksiä. Suojeltavien alueiden täytyy täyttää luonnonsuojelulain mukaiset edellytykset suojelualueen perustamiselle, mutta muita kriteereitä alueille ei ole.

Kampanjaan lasketaan mukaan kesäkuun 2019 alusta tähän hetkeen tehdyt yksityiset lahjoitukset, joita on kertynyt noin 300 hehtaaria. Lisäksi Koneen säätiön tekemä 1400 hehtaarin Sanginjoki-lahjoitus lasketaan mukaan. Kampanja on käynnissä vuoden 2022 loppuun ja sen myötä suojeltavien valtion alueiden suuruus on yhteensä maksimissaan 5000 hehtaaria. Hanke on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen.

Edellisen kerran kampanja toteutettiin Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017. Tuolloin suojelualueita perustettiin yhteensä 3 064 hehtaaria. Kunnat suojelivat lisäksi yhteensä 1 980 hehtaaria omia maitaan. Valtion kampanjassa suojelemien kohteiden kokonaispinta-ala oli 3 358 hehtaaria.

Saaristomeri-ohjelma käyntiin

Hallitus teki puoliväliriihessään päätöksen Saaristomeri-ohjelmasta ja sen korkean tason seurantaryhmästä. Ohjelman tavoitteena on vähentää Saaristomeren valuma-alueen hajakuormitusta niin, että alue saadaan pois Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien hot spot -listalta viimeistään vuonna 2027. Ministeritasoinen seurantaryhmä tulee tarkkailemaan ja tukemaan ohjelman edistymistä.

”Saaristomeren tila on vakava, minkä osoittaa jo status Suomen ainoana jäljellä olevana hot spot -kohteena. Pitkäjänteinen työ Saaristomeren tilan parantamiseksi alkaa kuitenkin tuottaa tulosta. Tavoitteenamme on tiivistää yhteistyötä entisestään päästäksemme maaliin”, ministeri Mikkonen sanoo.

Saaristomeri-ohjelman ensimmäiset toimet ovat jo käynnistyneet. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johdolla on ryhdytty arvioimaan mahdollisuuksia hakea Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormituksen poistoa hot spot -listalta nykytilanteessa. Arviointi valmistuu kesän 2021 alussa.

Hankkeen toisessa vaiheessa arvioidaan pullonkauloja, jotka haittaavat sovittujen toimenpiteiden toteuttamista. Hanke päätyy kesällä 2022, johon mennessä laaditaan tiekartta – toimet ja aikataulu – kuormituksen vähentämiseksi ja Saaristomeren maatalouskuormituksen poistamiseksi listalta vuoteen 2027 mennessä. Tiekartan toimia toteutetaan Saaristomeri-ohjelman seuraavissa vaiheissa.

Saaristomeren valuma-alueen maatalouskuormitus on Suomen ainoa jäljellä oleva kohde HELCOM:n Itämeren hot spot -listalla. Lista on laadittu vuonna 1992, minkä jälkeen Itämeren ympärysvaltiot käynnistivät laajan yhteistyöohjelman kohteiden puhdistamiseksi. Kohteita oli Itämerellä alkujaan 162, nyt 40. HELCOM neuvottelee parhaillaan hot spot -ohjelman vahvistamisesta osana Itämeren toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan) päivitystä.

Hanke toteutetaan laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Sidosryhmiä tullaan osallistamaan hankkeen toimintaan tilaisuuksissa, joissa viestitään hankkeen edistymisestä sekä kehitetään yhdessä hanketta. Tavoitteena on saada mukaan muun muassa maatalous- ja vesiensuojelutoimijoita, elinkeinoelämän edustajia, matkailuyrittäjiä ja kansalaisjärjestöjä.

Ympärisöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






15


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska