Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 13.05.2021

Ilmastouutisia

Öljylämmityksestä luopumisen ohjelmaluonnos lausunnoille – kieltojen sijaan edetään kannustein


28.04.2021 08:21

Suomessa on tällä hetkellä reilut 130 000 käytössä olevaa öljylämmitteistä pientaloa. Öljyä kuluu vuodessa keskimäärin 2 220 litraa taloa kohden, jolloin pientalojen vuosittaiset yhteenlasketut päästöt ovat noin 750 kilotonnia hiilidioksidia.

Kuva: Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta toimenpideohjelmaksi, jolla vauhditetaan fossiilisesta öljylämmityksestä luopumista. Siirtymä vähähiilisempään lämmitykseen on tärkeä askel matkalla kohti hiilineutraalia Suomea 2035.

”Edessämme on kymmenvuotinen urakka, jonka jälkeen yhteiskuntamme tulisi olla vapaa fossiilisesta öljylämmityksestä – ja jättiläisharppauksen lähempänä hiilineutraaliutta. Urakkaan on tartuttava yhdessä. Toivon, että saamme runsaasti näkemyksiä lausunnoilla olevaan ohjelmaan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on luopua öljylämmityksestä 2030-luvun alkuun mennessä, julkisissa rakennuksissa jo vuoteen 2024 mennessä. Siirtymä vähähiilisempään lämmitykseen toteutetaan hallitusti ja reilusti. Rakennusten nykyisiä öljylämmitysjärjestelmiä ei olla kieltämässä, eikä öljylämmittäjille ole suunnitteilla sanktioita. Tarkoituksena kuitenkin on, että uusiin rakennuksiin ei enää asenneta fossiilista öljyä polttavia lämmitysjärjestelmiä.

Ohjelmaluonnoksessa esitetään 26 toimenpidettä, joilla yksityisiä ja julkisia öljylämmittäjiä kannustetaan vaihtamaan muihin lämmitysmuotoihin. Toimilla esimerkiksi jatkettaisiin ja laajennettaisiin nykyisin tarjolla olevia avustuksia ja tukia, täsmennettäisiin tulevia energiatehokkuussopimuksia, ohjattaisiin julkisten hankintojen kriteerejä, kehitettäisiin uudisrakennusten ja laajojen korjaushankkeiden energiatehokkuussäädöksiä sekä tehostettaisiin neuvontaa ja viestintää.

Tavoitteiden toteutumista seurattaisiin osana Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa, ja ohjelman välitarkastelut tehtäisiin vuosina 2025 ja 2028.

Ehdotuksen on valmistellut ympäristöministeriön vetämä ohjausryhmä, johon kuuluu jäseniä maa- ja metsätalousministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtionvarainministeriöstä, Senaatti-kiinteistöistä, Tilastokeskuksesta ja Motivasta. Arvokkaan panoksensa ohjelman valmisteluun on antanut myös laaja joukko sidosryhmiä.

Suomessa on tällä hetkellä reilut 130 000 käytössä olevaa öljylämmitteistä pientaloa. Öljyä kuluu vuodessa keskimäärin 2 220 litraa taloa kohden, jolloin pientalojen vuosittaiset yhteenlasketut päästöt ovat noin 750 kilotonnia hiilidioksidia. Kuntien käytössä on noin 5 100 öljyllä lämpiävää rakennusta, ja niiden yhteenlasketut päästöt ovat noin 150 kilotonnia hiilidioksidia vuodessa.

Siirtymä vähähiilisempään lämmitykseen jo käynnissä – tukea tarjolla

Siirtymää vähähiilisempään lämmitykseen on lähdetty jo vauhdittamaan käytännön teoilla ja päätöksillä. Öljylämmityksestä pois vaihtaville pientaloasujille on tarjolla jopa 4000 euron avustus, ja kuntien lämmitystaparemonttien kustannuksista valtio kuittaa jopa 25 prosenttia.

”Siirtymä pois öljylämmityksestä on saanut huikean hyvän startin. Reilun puolen vuoden aikana yli 13 000 pientalon omistajaa on hakenut avustusta öljylämmityksen vaihtoon. Seuraavaksi haluamme saada kuntien lämmitysremontit liikkeelle samalla tarmolla”, ministeri Krista Mikkonen kuvaa.

Lämmitystaparemontteja tuetaan myös asuinrakennusten energia-avustuksella, jota voivat hakea pientalon omistajien lisäksi myös asunto-osakeyhtiöt sekä ARA-yhteisöt.

Hallitus on myös päättänyt lämmityspolttoaineverojen korottamisesta 105 miljoonalla eurolla, mikä nosti kevyen ja raskaan polttoöljyn yleistä verotasoa 2,7 eurolla megawattitunnilta vuoden alusta lähtien.

Ympärisöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






15


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska