Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 04.03.2021

Ilmastouutisia

Ilmatieteen laitos - Väitös: Runsasravinteisten suometsien kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävästi pienempiä osittaishakkuun kuin avohakkuun jälkeen


22.01.2021 07:44

Tutkimuksen perusteella suometsien hakkuiden välittömiä ilmastovaikutuksia pystytään vähentämään välttämällä avohakkuita ja suosimalla osittaishakkuuta.

Kuva: Flickr/BBQ_Junkie

Avohakkuun seurauksena hiilidioksidipäästöt kasvoivat suometsässä merkittävästi hiilidioksidia sitovan puuston poistuttua, aluskasvillisuuden tuhouduttua ja hakkuutähteiden hajoamisen vuoksi. Päästöt olivat hyvin suuria vielä neljä vuotta hakkuun jälkeen. Avohakkuualueen maaperä muuttui metaanin nielusta sen lähteeksi, koska pohjaveden pinta nousi lähemmäksi maanpintaa. Myös typpioksiduulipäästöt kasvoivat huomattavasti ja muodostivat merkittävän osan hakkuun jälkeisistä, ilmastoa lämmittävistä kokonaispäästöistä.

Osittaishakkuulla vain hiilidioksipäästöt kasvoivat merkittävästi, mutta nekin huomattavasti vähemmän kuin avohakkuulla. Osittaishakkuun hiilidioksidipäästöt olivat vain 25 prosenttia avohakkuun päästöistä. Pienempi nousu päästöissä johtuu siitä, että aiemmin aluskasvustona olleen puuston yhteytys parani ja hakkuutähteitä oli vähemmän kuin avohakkuussa.

Myös haihdunta ja pohjaveden korkeus vaikuttavat päästöihin

Osittaishakkuun jälkeen vedenpinnan nousu oli noin puolet avohakkuun vedenpinnan noususta, vaikka osittaishakkuulla poistettiin männyt, joiden osuus vastasi 70 prosenttia puustosta. Tämä selittyy sillä, että jäljelle jääneen puuston, erityisesti hieskoivujen, haihdunta oli tehokkaampaa kuin männyllä, mikä piti pohjaveden pinnan suhteellisen matalana.

Suometsien hoidossa vedenpinnan korkeutta voidaan säätää puuston määrän ja lajiston avulla. Riittävän matala vedenkorkeus varmistaa, ettei puuston kasvu kärsi ja näin vältetään suuria vesistöpäästöjä. Toisaalta liian matala vedenpinta tehostaa turpeen hajoamista, mikä lisää hiilidioksidipäästöjä.

Osittaishakkuu on ilmastovaikutuksiltaan suotuisampi vaihtoehto

Tutkimuksen perusteella suometsien hakkuiden välittömiä ilmastovaikutuksia pystytään vähentämään välttämällä avohakkuita ja suosimalla osittaishakkuuta. Osittaishakkuussa voidaan poistaa merkittäväkin osa puustosta, mutta ilmasto- ja vesistövaikutukset jäävät huomattavasti avohakkuuta pienemmiksi.

Avoimia kysymyksiäkin jäi. Tutkimus kattaa vain neljä ensimmäistä vuotta hakkuiden jälkeen eivätkä tulokset suoraan kerro, onko jatkuva kasvatus koko metsän elinkaaren yli ilmastoystävällisempi vaihtoehto kuin tasaikäisrakenteinen kasvatus.

”Tämä tutkimus antaa arvokasta lisätietoa hakkuiden välittömistä ilmastovaikutuksista. Tietoa voidaan hyödyntää käytännön metsänhoidon suosituksissa, suomallien kehittämisessä sekä osana laajempaa suometsien käsittelyä koskevaa tutkimusta”, tiivistää Mika Korkiakoski.

Ilmatieteen laitos/CO2-raportti

Bookmark and Share






6


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska