Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 20.01.2021

Ilmastouutisia

Coca-Colan valmistuksessa käytetään nyt vain uusiutuvaa energiaa


14.01.2021 08:08

Kaikki Coca-Colat sekä muut Suomen Coca-Colan valikoimaan kuuluvat juomat on vuoden alusta alkaen valmistettu Keravalla käyttäen pelkästään uusiutuvaa energiaa. Sinebrychoffin tuotantolaitoksella ei enää käytetä energiaa turpeesta eikä fossiilisista polttoaineista. Tavoitteena on, ettei juomien valmistuksesta enää synny hiilidioksidipäästöjä. Tähän Sinebrychoff pyrkii pääsemään kevään aikana kompensoimalla jäljelle jääneet ilmastovaikutukset, minkä myötä Sinebrychoff valmistaisi Coca-Colaa ja muita juomiaan hiilineutraalisti yhdeksän vuotta suunniteltua aiemmin.

Vuoden 2021 alusta alkaen Coca-Colan juomat Suomessa valmistavan Sinebrychoffin tuotantolaitoksella on käytetty vain uusiutuvaa energiaa, ei enää turvetta eikä energiaa fossiilisista polttoaineista. Loput laitoksen ilmastovaikutukset Sinebrychoff pyrkii kompensoimaan niin, että koko tuotanto olisi hiilineutraali eli nollapäästöinen vielä kevään 2021 kuluessa.

Sinebrychoff on valmistanut ja myynyt Coca-Cola-yhtiön juomia Suomessa yli 20 vuotta. Yhtiö on edelläkävijä juoma-alan ilmasto- ja pakkausvastuun kehittämisessä Suomessa.

– Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet tulisi täyttää jo yhdeksän vuoden päässä. Nyt kaikkien juomiemme kuten mm. Coca-Colan tai Bonaquan hiilijalanjälki pienenee edelleen. Sinebrychoffin käyttämä sähkö on jo vuodesta 2015 lähtien ollut uusiutuvista energialähteistä, sanoo Suomen Coca-Colan yhteiskuntasuhteista ja vastuullisuudesta vastaava Théa Natri.

Science Based Targets (SBT) -organisaatio on vahvistanut Länsi-Euroopan Coca-Colan toimintojen päästövähennystavoitteeksi -30% vuoteen 2030 mennessä*. Samoin Sinebrychoff Carlsberg-konsernin jäsenenä on sitoutunut tieteeseen perustuvaan tavoitteeseen (Science Based Target) vähentää hiilipäästöjään siten, että ilmaston lämpötilan nousu rajoitetaan enintään 1,5 ?C asteeseen.

Juomien valmistuksesta lämpöä satojen omakotitalojen tarpeiden verran

Sinebrychoff vähentää Coca-Colan juomien valmistuksen ilmastovaikutuksia Suomessa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tästä hyvä esimerkki on Sinebrychoffin ja Keravan Energian yhteistyö energiankäytön tehostamiseksi ja ilmastovaikutusten pienentämiseksi. Keravan tuotantolaitoksella on jo usean vuoden ajan otettu talteen juomien valmistuksessa syntyvää lämpöä.

– Tätä lämpöä on kerätty talteen yhtä paljon kuin 450 omakotitaloa käyttää lämpöenergiaa vuodessa. Energiaa on käytetty mm. Coca-Colan toimiston ja muiden Sinebrychoffin tilojen lämmittämiseen.

Edelläkävijä juomapakkauksien hiilijalanjäljen pienentämisessä

Coca-Cola ja Sinebrychoff ovat yhdessä panostaneet jo lähes 10 vuotta juomapakkauksien hiilijalanjäljen pienentämiseen. Tähän on pyritty mm. vähentämällä pulloissa käytettyä muovia, lisäämällä kierrätettyä muovia ja käyttämällä Coca-Colan kehittämää kasvipohjaista muovia.

– Kierrätettyä muovia on esimerkiksi 0,5 litran pulloissa puolet ja Bonaqua-pulloissa peräti 100 prosenttia, Natri sanoo. Lisäksi Coca-Cola-pulloissa on käytetty 15 prosenttia biopohjaista muovia. Materiaalivalintojen ansiosta yksittäisen pullomme hiilijalanjälki on 16–31 prosenttia pienempi kuin vastaavan kokoisen, kokonaan uudesta muovista tehdyn pullon.

Sinebrychoffin valmistamien juomien hiilijalanjäljestä 33 prosenttia (2015) muodostuu pakkauksista, joiden hiilijalanjälkeä on pienennetty innovaatioiden avulla. Kierrätysmuovia ja biopohjaista muovia sisältävät pakkaukset ovat ilmastotietoisille kuluttajille helppo tapa vaikuttaa ilmastoon.

Coca-Cola Finland/ CO2-raportti

Bookmark and Share






51


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska