Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 24.10.2020

Ilmastouutisia

Hukkalämmön hyödyntämisjärjestelmä puolittaa Sinituotteen kaukolämpölaskun


13.10.2020 09:39

Materiaalien kierrätys Sinituotteella jo osataan. Nyt on vuorossa energian kierrätys.

Alkuvuodesta 2020 Sinituotteella otettiin käyttöön hukkalämmön uusiokäyttöjärjestelmä, joka lämmittää Kokemäen tehtaan 1,4 hehtaarin kiinteistöt muoviosien valmistuksessa syntyvillä ylijäämälämmöillä.

- Systeemi toimii kuten pitääkin eli automaattisesti. Meidän ei tarvitse käytännössä tehdä mitään, Sinituotteen kehityspäällikkö ja ympäristövastaava Rami Peltosaari toteaa.

- Järjestelmä pienentää ostoenergian tarpeen kaukolämmön osalta noin puoleen entisestä, kun pystytään käyttämään omasta tuotannosta tulevaa lämpöä tehtaan lämmitykseen. Tämä nostaa selkeästi meidän energiaomavaraisuutta, Peltosaari kiteyttää idean.

Jätteestä aarteeksi

Ruiskuvalukoneessa näkyy tutun väristä granulaattia. Hailakansinistä ja valkoista, joiden värit ovat tuttuja kodin siivousvälineistä. Liukuhihna puskee ulos osaa toinen toisensa perään.

Tehdashallin seinän takana seisoo valtava jäähdytyskone. Sen tehtävä on ollut imeä prosessissa syntyvä hukkalämpö ja työntää se taivaan tuuliin eli kansankielellä harakoille. Niinhän ylijäämälämpöjen kohdalla on perinteisesti tehty.

Vielä heinäkuun helteillä jäähdytyskone on käytössä, mutta säiden viilentyessä se jää toimettomaksi noin yhdeksäksi kuukaudeksi.

Kun kiinteistössä syksyn tullen tulee lämmitystarpeita, paikan ottaa hukkalämmön uusiokäyttöjärjestelmä. Se hoitaa yhdeksäntoista ruiskuvalukoneen jäähdytyksen samalla kun siirtää ylijäämälämmön sinne, missä sitä tarvitaan. Omien kiinteistöjen lämmitykseen.

Lämmityskaudella prosessissa syntyvä hukkalämpö hyödynnetään lämpöpumpulla jalostettuna kiinteistön lämpöverkossa sen sijaan, että sitä kohdeltaisiin jätteenä. Tällöin samaan tarkoitukseen ei tarvitse ostaa kaukolämpöä kuin korkeintaan lisätarpeeksi.

Sinituotteen järjestelmässä kaukolämpöä tarvitaan edelleen aikoina, jolloin tuotanto ei ole päällä. Samoin sitä tarvitaan lisälämpönä myös kovemmilla yli 5 asteen pakkasilla. Yhdeksän kuukauden lämmityskauden aikana sellaisia päiviä on keskimäärin 16 %.

Kaikki halutaan kierrättää

Kotimaisessa perheyrityksessä vastuullisuusasiat on nostettu keihäänkärjeksi. Ratkaisujen vaikutuksia tarkastellaan laajasti ja pitkällä aikajänteellä. Näennäistekemiseen ei haluta sortua.

- Pyrimme olemaan ykkösiä joka puolella. Kaiken pitää tapahtua kustannustehokkaasti, mutta samalla myös ympäristöä säästäen. Ympäristöasioissa on tärkeää näyttää hyvältä, mutta haluamme toimien olevan samalla merkityksellisiä, Peltosaari kertoo.

Materiaalien kierrätys tehtaalla on viety jo aikaisemmin huippunsa. Kaikki kierrätetään noin kahteenkymmeneen eri jakeeseen jaettuna. Sadasta tonnista kiloa jätettä yhtään ei joudu kaatopaikalle. Osasta saadaan jopa rahaa.

- Muoveissa, kerättävissä arkeissa, paperissa ja pahvissa ollaan saamapuolella, kehityspäällikkö mainitsee.

Jätteettömäksi pyrkivän tehtaan kehitystyö on vaatinut paljon omia resursseja.

- Kyllähän se varsinkin alkuvaiheessa vaatii jumppaa, että saa kaiken suunniteltua ja tehtyä siten, ettei tuotannolle aiheudu mitään harmia, järjestelmästä vastaava Peltosaari myöntää.

Energiankierrätys tuotiin valmiina

Energiankierrätyksen osalta kaikki on mennyt toisin. Jaakobin painin sijaan aloite ja ratkaisut tulivat ulkopuolelta.

- Calefalta Katri soitti, kävi paikalla ja kertoi, että meillä on hukkalämpöä, jota voisi hyödyntää uusiokäytössä, Rami Peltosaari tiivistää.

Katri Parovuori on kemiantekniikan diplomi-insinööri ja tekniikan lisensiaatti, joka on tehnyt parinkymmenen vuoden uran muoviteollisuuden palveluksessa tuotekehityksessä ja liiketoiminnan kehityksessä.

Muovialan tarpeet ja prosessit ovat erittäin tuttuja.

- Muovialalla on paljon hyviä mahdollisuuksia. Energiaintensiivisellä alalla jäähdytystarve on suuri. Usein jäähdytyksen tehokkuudella on suora yhteys tuotantonopeuteen, Katri Parovuori toteaa.

- Jäähdytysveteen sitoutunut lämpö voi olla kuitenkin rahanarvoista. On ihan ylimääräinen kulu, ettei sitä hyödynnetä, hän lisää.

Ilman lisätyötä

Kokemäen tehtaan potentiaali selvitettiin kertakäynnin perusteella. Mitä hyödynnettävää löytyy, mitä valmis järjestelmä kustantaa sekä järjestelmän kannattavuus talouden ja ympäristön kannalta.

Hukkalämmön uusiokäyttöjärjestelmä maksaa itsensä takaisin kuudessa vuodessa. Se on hieman vähemmän, kuin samana vuonna tehtaalla käyttöönotettu aurinkosähköjärjestelmä.

Takaisinmaksuaikaa Rami Peltosaari luonnehtii hyväksi, samoin kuin kokonaisjärjestelmätoimituksen helppoutta ja luotettavuutta.

Vastaavasti perinteinen projektitoimitus olisi vaatinut runsaasti ajallista panostusta, eri toimittajien valintaa, projektin hallintaa ja aiheen syvällistä ymmärrystä. Riskit ovat suuret, jos kaikki osatekijät eivät osu yksiin.

Kokonaisjärjestelmätoimituksessa suunnittelu, asennukset, käyttöönotto tulevat yhdeltä taholta, samoin kuin järjestelmän toiminnan ja tuoton seuraaminen käytön aikana.

- Hankintaa ei olisi tehty tai edes esitystä välitetty talossa eteenpäin, jos tästä olisi tullut lisätyötä jollekin, Rami Peltosaari mainitsee.

Ensikokemus järjestelmästä vahvistaa alkuperäiset laskelmat oikeiksi. Noin puolet kaukolämmön kulutuksesta on leikkaantunut.

Business Finland on myöntänyt energiatuen investoinnille.

Samalla Sinituote liittyi Kemianteollisuuden energiatehokkuussopimukseen, jossa yhtiö sitoutui parantamaan energiatehokkuutta 7,7 % kokonaiskulutuksessa vuoteen 2020 mennessä sekä 15 % vuoteen 2025 mennessä. Tämä myös alentaa tehtaan CO2-päästöjä.

Calefa Oy/CO2-raportti

Bookmark and Share






40


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska