Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 01.10.2020

Ilmastouutisia

Yli puolet suomalaisista sijoittajista tuntee ilmastoriskinsä huonosti – valtaosan mielestä ilmastonmuutos kannattaisi huomioida sijoituksissa jo taloudellisista syistä


10.08.2020 09:07

Suomalaisten sijoittajien valtaenemmistö pitää kaasuyhtiöitä, öljy-yhtiöitä ja hiileen tukeutuvia energiayhtiöitä vähemmän houkuttelevina sijoituskohteina, käy ilmi S-Pankin uudesta tutkimuksesta.

Ilmastonmuutos huolestuttaa suomalaisia. S-Pankin kyselytutkimuksesta selviää, että neljä viidestä suomalaisesta on ainakin jossain määrin huolestunut ilmastonmuutoksesta. Etelä-Suomessa ollaan huolestuneempia kuin pohjoisessa, ja naiset ovat miehiä huolestuneempia.

Huolissaan ovat myös kotimaiset sijoittajat, jotka ovat sijoittaneet rahojaan esimerkiksi rahastoihin tai osakkeisiin. Tästä huolimatta vain pieni vähemmistö sijoittajista arvioi ymmärtävänsä, millaisia riskejä ilmastonmuutos aiheuttaa heidän sijoituksilleen. S-Pankin Kantarilla teettämässä kyselyssä yli puolet suomalaisista sijoittajista arvioi tuntevansa vähintään melko huonosti sijoitustensa ilmastoriskit.

”Fossiilisia polttoaineita tuottavat energiayhtiöt kuuluvat tyypillisesti laajasti hajautettujen rahastojen sijoituskohteisiin ja moni tulee tahtomattaankin sijoittaneeksi yhtiöihin, jotka eivät välttämättä lukeudu menestyjiin, kun yhteiskunnat sopeuttavat itseään vähähiilisempään elämään tulevina vuosina”, arvioi sijoitusjohtaja Mika Leskinen S-Pankista.

Rohkaisevana tutkimustuloksena Leskinen pitää sitä, että suomalaiset näyttävät luottavan siihen, että ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa rahalla. Kyselyssä puolet sijoittajista koki, että heillä on velvollisuus huomioida ilmastonmuutos. Yli 60 prosenttia vastaajista kuitenkin arvioi, että ilmastonmuutos kannattaa huomioida sijoituksissaan jo pelkästään siksi, että se on taloudellisesti järkevää.

”Ilmastonmuutos on merkittävä uhka, jonka vaikutukset jakautuvat useille vuosikymmenille. Halusi sitä tai ei, ilmastonmuutos tulee myös vaikuttamaan taloudellisesti moniin yhtiöihin”, Leskinen sanoo.

Kyselyn perusteella suomalaiset sijoittajat karsastavat etenkin monia fossiilisiin polttoaineisiin tukeutuvia yhtiöitä, kuten öljy- ja kaasuyhtiöitä.

S-Pankin keväällä markkinoille tuotu uusi rahasto, jota myydään FIM Fossiiliton Eurooppa ESG- ja S-Rahasto Fossiiliton Eurooppa -nimisenä, sijoittaa eurooppalaisiin pörssiyhtiöihin siten, että se painottaa sijoituksissaan yhtiöitä, jotka ovat hyvissä asemissa, kun yhteiskunnat siirtyvät kohti vähähiilistä vaihetta.

Tavallisista eurooppalaisiin osakkeisiin sijoittavista rahastoista S-Pankin uusi rahasto poikkeaa myös siten, että se ei sijoita lainkaan yhtiöihin, joiden liiketoiminta perustuu fossiilisiin polttoaineisiin, kuten öljyyn, maakaasuun tai kivihiileen.

”Kuukausittainen säästäminen rahastoon on vaivatonta ja samalla voi varmistua siitä, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit tulevat huomioiduksi omissa sijoituksissa”, Leskinen kertoo.


Kyselytutkimus (PDF):
https://dokumentit.s-pankki.fi/tiedostot/ilmasto-ja-s%C3%A4%C3%A4st%C3%A4minen-2020

S-Pankki/CO2-raportti

Bookmark and Share






35


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska