Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 11.07.2020

Ilmastouutisia

Suomen luontoa hoidetaan nyt historiallisen paljon: Kaikki Helmi-ohjelman hallituskauden tavoitteet asetettu


29.06.2020 08:00

Ympäristöhallintoon on rekrytoitu yhteensä noin sata henkilöä tekemään erilaisia Helmi-töitä. Tänä kesänä Helmi-työt painottuvat suojelualueille.

Kuva: Flickr / latetzki

Helmi-elinympäristöohjelman vuoden 2023 loppuun ulottuvat tavoitteet ELY-keskuksille ja Metsähallituksen Luontopalveluille on asetettu. Tavoitteena on suojella 20 000 hehtaaria ja ennallistaa 12 000 hehtaaria soita, kunnostaa 80 lintuvettä ja kosteikkoa, hoitaa 15 000 hehtaaria perinnebiotooppeja ja 600 metsäistä elinympäristöä sekä kunnostaa 200 pienvesi- ja rantaluontokohdetta.

”Luonnon köyhtyminen pysäyttäminen vaatii kiireisesti kiperiä toimia. Olemme nyt asettaneet Helmi-ohjelmalle tavoitteet myös 600 metsäisen elinympäristön hoidosta sekä 200 pienvesi- ja rantaluontokohteen kunnostuksesta vuoden 2023 loppuun mennessä. Kenttäkausi on alkanut ja käytännön luonnonhoitotyöt ympäri Suomea ovat kovassa vauhdissa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Ympäristöhallintoon on rekrytoitu yhteensä noin sata henkilöä tekemään erilaisia Helmi-töitä. Tänä kesänä Helmi-työt painottuvat suojelualueille. Samalla valmistellaan valtioneuvoston päätöstä Helmi-ohjelman pitkän aikavälintavoitteista vuoteen 2030 saakka. Työ on tarkoitus saada valmiiksi keväällä 2021. Sen myötä ennallistamis- ja kunnostustöitä tehdään laajemmalla toimijajoukolla ja myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolella. Helmi-ohjelman toimet perustuvat vapaaehtoisuuteen ja ne tehdään yhteistyössä maanomistajien ja sidosryhmien kanssa.

”Helmi-ohjelma on historiallisen suuri panostus Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Eduskunta on myöntänyt luonnonsuojeluun 100 miljoonaa euroa lisämäärärahaa vuodelle 2020, mistä Helmi-ohjelman osuus on 42 miljoonaa euroa. Koska elinympäristöjen heikkeneminen on luontomme köyhtymisen suurin suora syy, panostamme sen torjumiseen. Parannamme arvokkaiden luontotyyppien, kuten soiden, perinnebiotooppien, lehtojen, paahdeympäristöjen, pienvesien ja lintukosteikoiden tilaa,” Mikkonen sanoo.


Helmi-ohjelman tavoitteet vuoden 2023 loppuun mennessä ovat seuraavat:

Soiden suojelu: 20 000 hehtaaria

Soiden suojelu on vapaaehtoista ja maanomistajat saavat siitä korvauksen. ELY-keskusten henkilöstö neuvottelee suojelusta maanomistajien kanssa. Neuvottelut aloitetaan jo selvitetyistä luonnon monimuotoisuudelle arvokkaista kohteista.

Soiden ennallistaminen: 12 000 hehtaaria

Ennallistaminen aloitetaan luonnonsuojelualueilta, missä on vielä noin 25 000 hehtaaria ojitettuja soita. Samalla on tarkoitus ennallistaa yhdessä maanomistajien kanssa myös suojelualueita ympäröiviä ja niitä kuivattavia ojikoita joko tukkimalla ojia tai palauttamalla vedet takaisin ojittamattomalle suolle.

Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostus: 80 kohdetta

Helmi-ohjelmassa kunnostetaan arvokkaimmat ja kiireellisimmin kunnostusta kaipaavat kohteet, jotka sijaitsevat Natura 2000 -verkoston lintudirektiivin mukaisilla erityisillä suojelualueilla. Kunnostustoimia ovat kohteesta riippuen raivaus, ruoppaus, niitto, vedenpinnan nosto, pienpetopyynti ja hoitokalastus.

Perinnebiotooppien hoito: 15 000 hehtaaria

Suomessa on nykyisin laidunnuksen ja muun hoidon piirissä noin 30 000 hehtaaria perinnebiotooppeja. Valtakunnallisesti arvokkaiden perinnebiotooppien inventointi alkoi vuonna 2019 ja kunnostukset kohdennetaan niiden perusteella. Kunnostustoimia ovat kohteesta riippuen mm. puuston poisto, raivaus ja niitot.

Metsäisten elinympäristöjen hoito: 600 kohdetta

Alkuvaiheessa toimissa keskitytään kohteille, joilla on jokin alueen suojelua turvaava sopimus, päätös tai kaavamerkintä. Käytännön toimia metsäisten elinympäristöjen hoidossa ovat esimerkiksi kuusten poistaminen lehdoista tai jalopuumetsiköistä sekä eri lajien elinympäristön parantaminen luonnonsuojelualueilla. Helmi-ohjelmassa on tarkoitus löytää myös uusia keinoja erilaisten kohteiden luonnonarvojen turvaamiseksi yhteistyössä maanomistajien kanssa.

Pienvesien ja rantaluonnon kunnostus: 200 kohdetta

Kunnostuksella tuetaan ensisijaisesti pienvesien ja rantaluonnon monimuotoisuutta, joiden tila on heikentynyt esimerkiksi maankäytön muutosten ja vesirakentamisen seurauksena. Pienvesillä tarkoitetaan puroja ja noroja, lampia, lähteikköjä ja lähteitä sekä fladoja ja kluuveja. Näistä kiireellisimmin hoidettavia ovat monet purot ja lähteet, joiden kunnostusmenetelmistä on jo paljon kokemusta. Rantaluonnon osalta kunnostustoimet keskittyvät alkuvaiheessa hiekkarantoihin ja dyyneihin.

Ympärisöministeriö/CO2-rportti

Bookmark and Share






23


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska