Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 28.05.2020

Ilmastouutisia

Suomi toimitti pitkän aikavälin päästövähennysstrategian komissiolle


15.04.2020 08:30

Jokaisen jäsenvaltion tulee laatia strategia. Sen keskeisenä sisältönä on esittää näkemys kasvihuonekaasupäästöjen sekä hiilinielujen kehityksestä vuoteen 2050.

Kuva: CLF

Suomi on toimittanut Euroopan komissiolle Pitkän aikavälin strategian, jossa kuvataan päästövähennysskenaarioita ja niihin liittyviä vaikutusarvioita vuoteen 2050 asti. Laadittujen skenaarioiden lähtökohtana on pyrkimys saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035.

Kansallisen pitkän aikavälin strategian laadinta perustuu asetukseen energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta (ns. hallintomalliasetus), jonka mukaan jokaisen jäsenvaltion tulee laatia tällainen strategia. Sen keskeisenä sisältönä on esittää näkemys kasvihuonekaasupäästöjen sekä hiilinielujen kehityksestä vuoteen 2050.

Suomen pitkän aikavälin strategiassa tarkastellaan kolmea eri skenaariota. Nykyisillä politiikkatoimilla aikaansaatavaa kehitystä kuvaavan vertailuskenaarion lisäksi esitellään kaksi vaihtoehtoista vähäpäästöskenaariota. Nämä Jatkuva kasvu- ja Säästö-skenaariot kuvaavat vaihtoehtoisia polkuja vuoteen 2050.

Lisäksi arvioidaan sektoreittain päästövähennyspotentiaalia ja -tarvetta keskipitkällä (2035) ja pitkällä (2050) aikavälillä Suomen omien päästövähennystavoitteiden toteuttamiseksi. Näiden pitkän aikavälin strategian laskemien lähtökohtana on päästövähennyskustannusten minimointi koko maan tasolla.

Laadittu strategia ei ole poliittinen linjaus eikä siinä tehdä esitystä siitä mille sektoreille päästövähennykset tulisi kohdistaa. Hallitus linjaa päästövähennysten kohdentamisesta ja politiikkatoimista (ml. maankäyttösektori) kokonaisuutena uuden ilmasto- ja energiastrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman yhteydessä syksyyn 2021 mennessä.

Jatkuva kasvu -skenaariossa kasvihuonekaasujen (pl. maankäyttösektori) päästövähennystavoite vuonna 2050 on vuoden 1990 päästöihin verrattuna 87,5 %, ja Säästö-skenaariossa 90 %. Molemmat skenaariot toteuttaisivat Marinin hallituksen ohjelmassa asetetun hiilineutraalisuustavoitteen vuodelle 2035. Tämä edellyttää huomattavan suurta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä erityisesti vuosina 2030–2035 ja lisäksi sitä, että metsien ja muun maankäytön hiilinielut säilyvät riittävän suurina kattamaan jäljelle jäävät kasvihuonekaasupäästöt.

Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttääkin laaja-alaisia ja vaikuttavia toimia ja poliittisia päätöksiä, joilla päästöjä vähennetään kaikilla sektoreilla ja kehitetään maankäytön nettonieluja.

Skenaarioiden päästövähennysurien erot selittyvät taustalla olevilla teknologiaoletuksilla sekä toisaalta teollisuuden, yhteiskunnan ja koko talouden rakenteeseen liittyvillä oletuksilla. Säästö-skenaariossa hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS) toteutuu jo vuoden 2030 jälkeen. Jatkuva kasvu-skenaariossa CCS ei toteudu, mikä johtaa erittäin tiukkoihin päästövähennystoimiin kaikilla sektoreilla, mukaan lukien maatalous ja teollisuusprosessit, joissa päästöjen voimakas vähentäminen on teknistaloudellisten arvioiden mukaan vaikeinta.

Pitkän aikavälin strategia ei ole Suomea sitova suunnitelma, mutta se antaa tulevia päätöksiä varten kattavan kuvan päästövähennystavoitteen haastavuudesta ja toimenpiteiden tarpeesta kaikilla sektoreilla. Taloudellisen ja ekologisen kestävyyden kannalta tärkeää on skenaarioissa sovellettu päästövähennystoimien kustannustehokkuuden optimointi.

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska