Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 23.02.2020

Ilmastouutisia

Proteiinin liikasyönti kasvattaa typen määrää jätevedenpuhdistamoilla


10.02.2020 08:56

Jätevedenpuhdistamoihin tuleva typpikuorma pk-seudulla on noussut tasaisesti vuosikymmenten ajan. Vuodesta 1999 vuoteen 2019 kasvua on ollut 50 %. Vuonna 2019 kasvu jatkui edelleen ja on suurin vuoden 1999 jälkeen. Yhtenä syynä typpikuorman kasvuun on proteiinin syönnin lisääntyminen.?Ylimääräinen proteiini, jota keho ei tarvitse, poistuu kehosta muun muassa typpenä virtsan mukana jäteveteen.?Pk-seudulla Viikinmäen jätevedenpuhdistamo puhdistaa typestä lähes 90 %,?mutta silti typpeä?päätyy?Itämereen aiheuttaen rehevöitymistä.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut?HSY:n?teettämän?kyselyn*?(9/2019)?mukaan pääkaupunkiseudun asukkaille on epäselvää, kuinka paljon proteiinia?on riittävä määrä. Kuitenkin proteiininsaanti on riittävää, useimmat saavat jopa tarvetta runsaammin proteiinia. Naisista noin neljäsosa (24 %) ja miehistä joka kymmenes?arvioi saavansa liian vähän proteiinia. Sopivan proteiinintarpeen, noin 1–1,4 g painokiloa kohden, osasi arvioida reilu kolmannes (36 %).
?
Pääkaupunkiseudun?asukkaista?yli?viidennes?(22%)?luulee,?että?ylimääräinen?proteiini?varastoituu?ja?muuttuu?kehossa?lihakseksi. Todellisuudessa ylimääräinen proteiini, jota keho ei tarvitse, poistuu muun muassa typpenä virtsan mukana jätevesiin. Mitä enemmän proteiinia syödään yli tarpeen, sitä runsaammin typpeä päätyy jätevesiin ja Itämereen aiheuttaen rehevöitymistä.

- Proteiinin määrä on ruokavaliossamme vuosien saatossa kasvanut reilusti ja se näkyy jätevedenpuhdistamoilla typpikuorman kasvun kiihtymisenä.?Kyselyn mukaan vain?kolme?prosenttia?pääkaupunkiseutulaisista?arvioi syövänsä proteiinia liikaa, mikä vaikuttaa olevan ristiriidassa jätevesiin tulevan typpimäärän kanssa. Oman proteiinin syönnin määrän arvioiminen voi olla haastavaa, koska moniin elintarvikkeisiinkin lisätään proteiinia, kertoo?HSY:n?vesihuollon ryhmäpäällikkö?Paula Lindell.???

Viikinmäen?jätevedenpuhdistamossa?jäteveden?typestä?puhdistetaan?noin?90%,?mutta?silti?typpeä päätyy?Itämereen?ja?aiheuttaa?rehevöitymistä.?Kyselymme mukaan liikaproteiinin?vaikutusta?ympäristöön?ei?täysin?tunneta,?sillä?puolet?vastaajista?ei?usko?tai?ei?tiedä,?että?liikaproteiinin?syönti?kasvattaa?jätevesien?puhdistustarvetta?ja?rehevöittää? Itämerta.

- Typenpoisto?jätevedenpuhdistamolla?kuluttaa?myös paljon?energiaa?ja lisää kemikaalien käyttömääriä, Lindell toteaa.?

Espoon?uusi?jätevedenpuhdistamo?tarjoaa?lisäkapasiteettia

HSY rakentaa Espoon?Blominmäkeen?uuden jätevedenpuhdistamon. Pääkaupunkiseudun jätevedet puhdistetaan tällä hetkellä Viikinmäessä?ja?Suomenojalla. Suomenojan jätevedenpuhdistamon toiminnan rajat tulevat pian vastaan, sillä ravinnekuorma ja pk-seudun väestömäärä kasvavat vuosittain. Vuonna 2022 valmistuva?Blominmäki?tarjoaa lisää puhdistustehoa ja kapasiteettia, jotta jätevedet pystytään edelleen puhdistamaan tehokkaasti.?

Ilmastoinfo HSY/CO2-raportti

Bookmark and Share






7


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska