Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 23.02.2020

Ilmastouutisia

Suomen ilmastopaneeli: Ilmastotoimet eivät edisty, jos kansalaiset kokevat ne epäreiluiksi


05.02.2020 08:40

Alueet voivat vaikuttaa parhaiten siirtymän onnistumiseen omilla toimillaan.

Kuva: Flickr / sashapo

Suomen ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan tehokkaat ilmastotoimet vaikuttavat lähes aina ihmisiin. Valtion ja paikallishallinnon toimijoiden on varauduttava tukemaan ihmisten muuttuvaa arkea. Kun ilmastotoimet ovat reiluja, ne myös edistyvät eivätkä jää jumiin kansalaisten vastarintaan.

Hiilineutraalin yhteiskunnan tavoittelussa joudutaan tekemään tärkeitä valintoja siitä, mitä haittaa ja kuinka paljon kustannuksia ilmastotoimet saavat tuottaa, jotta vältämme ilmastonmuutoksen haitat tulevaisuudessa.

Tehokkaasti päästöjä laskevilla ilmastotoimilla on aina välittömiä tai välillisiä sosiaalisia vaikutuksia ihmisen elämään. Ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan ilmastotoimien sosiaalisia vaikutuksia pitää varautua kompensoimaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että liikkumisen muuttuvat ehdot ja kustannukset eivät saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa esimerkiksi maaseudun asukkaille tai pienituloiselle väestölle kaupunkien reuna-alueilla.

”On mahdollista, että syntyy tilanteita, joissa liikkumisen kasvavia kustannuksia joudutaan sosiaalisin perustein kompensoimaan”, sanoo Ilmastopaneelin Ilmastotoimien sosiaalinen hyväksyttävyys -hankkeen vetäjä, Jyväskylän yliopiston emeritaprofessori Marja Järvelä.

Arjen sujuvuus tärkeää – verot ja maksut kohtuullisiksi

Ilmastotoimien yleisen hyväksyttävyyden hakeminen on erityisen tärkeää niillä osa-alueilla, joissa ilmastotoimet voivat vaikuttaa toimeentuloon negatiivisesti tai jopa pahentaa vallitsevia eriarvoisuuksia.

”Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että kotitalouksiin kohdentuva energiavero ei kohtele eri tuloryhmiä tasapuolisesti: vähävaraiset joutuvat maksamaan pienistä tuloistaan suhteellisesti suuremman osan välttämättömästä energian käytöstä, kuten asunnon lämmityksestä. Näin syntyy energiaköyhyyttä. Tämä on jo melko yleinen ilmiö Euroopassa. Suomessa energiaköyhyyttä ei vielä ole juurikaan tunnistettu, sillä usein puuta on lämmitykseen saatavilla edullisesti”, Järvelä sanoo.

Kansallisella tasolla ilmastotoimien sosiaalinen hyväksyttävyys ottaa huomioon etenkin arjen sujuvuuden päätöksissä, jotka koskevat liikennettä, energiahuoltoa, ruokailua ja jätteiden kierrätystä.

”Lyhyellä tähtäimellä hyväksyttävyyden osalta keinoissa on tärkeää huomioida verojen ja maksujen kohtuullisuus. Keinovalikoimaa voi täydentää sosiaalipoliittisesti perustelluilla kompensaatioilla. Kompensaatiot voivat olla esimerkiksi maksujen palautuksia korotetuista haittaveroista pienituloisille ryhmille”, Järvelä sanoo.

Kansalainen kaipaa tukea ja koulutusta vähähiilisen yhteiskunnan murroksessa

Hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamisessa hiilipäästöjä aiheuttavien yksiköiden, kuten tehtaiden, alasajo on todennäköistä. Vahva hyvinvointivaltio kompensoi työpaikkojen katoamisen haittoja työntekijöille. Elinkeinopolitiikalla on tärkeää tukea alueiden kehitystä ja uusien vähähiilisten työprosessien ja työpaikkojen syntyä.

”Ilmastotoimien vaikutukset elinkeinoihin riippuvat alueiden elinkeinorakenteesta. Joillakin alueilla murros voi aiheuttaa erityisen suuria haasteita sopeutumiselle. Haasteita syntyy etenkin silloin, jos työvoiman siirtymät, eli työpaikkojen tai tehtävien muutokset, ovat merkittäviä”, Järvelä kertoo.
Alueet voivat vaikuttaa parhaiten siirtymän onnistumiseen omilla toimillaan.

”Monissa maakunnissa ja kaupunkialueilla kunnat, yritykset ja järjestöt ovat jo luoneet verkostoja, joissa innovoidaan ja kehitetään alueellisia toimia kohti hiilineutraaliustavoitetta. Valtion aluepolitiikkaa tarvitaan tukemaan tätä tärkeää toimintaa, jolla elinkeinojen lisäksi turvataan alueiden työllisyyttä”, Järvelä sanoo.

Jotta järjestelmämurros vähähiiliseen yhteiskuntaan on kestävä, elinikäisen koulutuksen järjestäminen on tärkeässä asemassa. Kansalaiset ja työntekijät on myös hyvä osallistaa mukaan muutosten suunnitteluun.

”Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan yksi vahvuus on vankasti toimiva edustuksellinen demokratia. Tämä tarjoaa paljon toimivia kanavia tuoda kansalaisille esille tärkeitä asioita. Ilmastokriisin havaitseminen erityisesti nuorten keskuudessa muistuttaa siitä, että myös suora osallistuminen on monille kansalaisille tärkeää. Kunnat ja kaupungit voivat huolehtia siitä, että ajankohtaisia kanavia löytyy kansalaisille vaikuttavaan toimintaan esimerkiksi kaavoituksessa, ruokailussa, uusissa liikennejärjestelyissä, kierrätyksessä ja ilmastokasvatuksen hankkeissa”, tohtorikoulutettava Anni Turunen Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Fakta: Mitä ovat reilut ilmastotoimet?
• Ilmastotoimien hyväksyntä voi olla joko aktiivista (tuki) tai passiivista (esimerkiksi vastustuksen puute).
• Jos ilmastotoimet vaativat kansalaisten sitoutumista ja arjen toiminnan muuttamista, aktiivinen tuki ilmastotoimille on erittäin tärkeää, jotta toimet onnistuvat.
• Kaikkia tehokkaita ilmastotoimia ei välttämättä koeta reiluina. Saman ratkaisun koettu reiluus voi riippua huomattavasti siitä, miten ratkaisu suunnitellaan, laitetaan toimeen ja miten siitä viestitään.
• Oikeudenmukaisuutta tavoittelevissa ilmastotoimissa on myös huomioitava päätösten koko prosessin oikeudenmukaisuus, jotta toimet koetaan reiluina. Ilmastotoimet ovat oikeudenmukaisia silloin, kun erilaisten, etenkin haavoittuvien ihmisryhmien tarpeet tunnistetaan ja tunnustetaan.

Kaiku Helsinki/CO2-raportti

Bookmark and Share






7


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska