Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 07.12.2019

Ilmastouutisia

Ilmastoneutraali Suomi 2035? – jatkoselvitysten alustavat tulokset kertovat, että tavoite on erittäin haastava, mutta saavutettavissa laaja-alaisin politiikkatoimin


15.11.2019 15:32

Ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa vuoteen 2035 mennessä vain, jos toteutetaan kattavia ja johdonmukaisia päästövähennystoimia kaikilla olennaisilla päästösektoreilla sekä ylläpidetään riittäviä hiilinieluja. Metsämaan nielu vaikuttaa eniten maankäyttösektorin nettonielun kehitykseen. Viljelysmaiden päästöjä saadaan alenemaan tehokkaimmin luopumalla turvemaiden viljelystä.

Nämä johtopäätökset sisältyvät pitkän aikavälin kokonaispäästökehitystä ja päästövähennyspolkuja arvioivaan PITKO:n jatkoselvityksen ja maataloussektorin, maankäytön ja metsätalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja hiilinieluja arvioivan MALUSEPO-selvitysten alustaviin tuloksiin.

Selvityksiä esiteltiin 15.11.2019 TEM:n järjestämässä seminaarissa. Lopulliset tulokset valmistuvat joulukuussa. Nämä jatkoselvitykset päivittävät helmikuussa julkistettujen PITKO- ja MALULU-selvitysten laskelmia vastaamaan hallitusohjelman Ilmastoneutraali Suomi 2035 -kirjausta.

– Tiesimme jo aiemmin, että hallituksen tavoite on haastava. Nyt meillä on tutkijoiden täsmennetyt mallinnukset ja alustavat laskelmat siitä, mitä se konkreettisesti edellyttää eri aloilla ja sektoreilla, toteaa ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– Selvitykset vahvistavat sen, että hiilineutraalius vuonna 2035 ei ole mahdoton, edellyttäen että politiikkatoimet ovat johdonmukaisia. Laaja-alainen selvitystyö jatkuu ja kattavat poliittiset linjaukset on tarkoitus tehdä 2020-2021 ilmasto- ja energiastrategiassa sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolittikan suunnitelmassa, Huttunen jatkaa.

Työn tuloksia hyödynnetään päästövähennystoimien valmistelussa sekä EU:lle toimitettavan, vuoteen 2050 saakka katsovan pitkän aikavälin vähäpäästöisyysstrategian (LTS) laadinnassa.

LTS-strategiassa ei vielä esitä uusia politiikkatoimia. Ilmasto- ja energiapoliittisia toimia pohditaan hallituksen Ilmasto- ja energiastrategian sekä Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelun yhteydessä ensi vuonna.

PITKO:n jatkoselvityksen valmistelee Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtama konsortio (VTT, Syke ja Merit Economics). MALULU-selvityksen jatkoselvityksen (MALUSEPO) tekee Luonnonvarakeskus (Luke).

Tallenne seminaarista löytyy tilaisuuden päättymisen (15.11. klo 15) jälkeen osoitteesta: https://www.mediaserver.fi/live/tem

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






44


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska