Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 28.01.2020

Ilmastouutisia

Etelä-Karjalaan 2 700 hehtaaria luonnonsuojelualueita valtion maille


13.12.2019 08:00

Suurimpiin suojelualueisiin kuuluva Siikalahden alue on linnustoltaan maan tärkeimpiä kohteita.

Kuva: Jari Kostet

Valtioneuvosto ja ympäristöministeriö ovat antaneet asetukset, joilla Etelä-Karjalan maakuntaan perustetaan valtion maille yhteensä 57 luonnonsuojelualuetta. Kaikki alueet ovat valtion omistuksessa, ja ne on jo aiemmin osoitettu luonnonsuojelukäyttöön.

Valtioneuvoston asetus koskee seitsemää aluetta, joiden koko vaihtelee noin sadasta hehtaarista noin 500 hehtaariin. Yhteensä näiden alueiden pinta-ala on noin 1 685 hehtaaria. Samalla ympäristöministeriö on antanut asetuksen 50 suojelualueen perustamisesta, jotka ovat kooltaan edellisiä pienempiä. Näitä alueita on yhteensä noin 1 050 hehtaaria.

Alueet sijaitsevat Imatran ja Lappeenrannan kaupungeissa sekä Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnissa.

Suojeltavat alueet ovat pienehköjä, mutta ne edustavat varsin monipuolisesti Etelä-Karjalan maakunnan vanhoja metsiä, soita, harjuja, järviluontoa ja tärkeitä lintualueita. Suurimmat alueet ovat linnustoltaan maan tärkeimpiin kohteisiin kuuluva Siikalahden alue sekä Konnunsuon alue.

Alueet on varattu jo aiemmin luonnonsuojelutarkoituksiin, ja ne kuuluvat pääosin valtakunnallisiin suojeluohjelmiin sekä Natura 2000 -verkostoon. Lisäksi mukana on useita Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma METSOn puitteissa valtiolle hankittuja alueita.

Perustamisasetusten myötä alueilla tulevat voimaan luonnonsuojelulain mukaiset, valtion luonnonsuojelualueita koskevat rauhoitusmääräykset. Niiden tavoitteena on suojelualueen luonnontilan säilyttäminen ja luontaisen kehityksen turvaaminen.

Luontoa muuttava toiminta ei ole alueilla sallittua, mutta jokamiehenoikeudet ovat voimassa normaaliin tapaan. Luonnonsuojeluun liittyvien tavoitteiden ohella alueet palvelevat myös retkeilyä, opetusta ja tutkimusta.

Alueilla sallitaan myös metsästystä: valtaosalla valtioneuvoston asetuksella perustetuista suojelualueista on muun muassa sallittua metsästää hirveä, metsäjänistä ja rusakkoa sekä villisikaa. Metsähallitus voi luonnonsuojelulain nojalla lisäksi myöntää luvan hirvenajoon sekä vieraslajien ja vahinkoa aiheuttavien pyyntiluvanvaraisten riistaeläinlajien poistamiseen kaikilla perustetuilla luonnonsuojelualueilla.

Asetukset tulivat voimaan 1.12.2019. Nykyisten metsästysvuokrasopimusten mukainen metsästys voi alueilla jatkua 28.2.2021 saakka.

YM/CO2-raportti

Bookmark and Share






52


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>