Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 28.05.2020

Ilmastouutisia

Pohjoismaat yhtenä rintamana kirittämään ilmastoystävällistä rakentamista


07.11.2019 08:00

Pohjoismaat lisäävät yhteistyötä rakentamisen ilmastopäästöjen suitsimiseksi ja rakentamisen kiertotalouden vauhdittamiseksi sekä tähtäävät yhdessä vähähiilisen rakentamisen edelläkävijäksi koko maapallon mitassa. Pohjoismaiden ministerit hyväksyivät julkilausuman vähähiilisestä rakentamisesta ja rakentamisen kiertotaloudesta Islannin Reykjavikissa 10. lokakuuta.

"Pohjoismaissa on paljon osaamista rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämisessä. Voimme oppia toisiltamme ja tarjota osaamistamme myös muun maailman tarpeisiin. Voimme olla esimerkki siitä, miten kunnianhimoiset ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet muuttuvat käytännön ratkaisuiksi. Hienoa, että kaikki Pohjoismaat seisovat Suomen aloitteesta laaditun julkilausuman takana", sanoo Suomea Reykjavikissa edustanut valtiosihteeri Terhi Lehtonen.

Yhtenäisempää rakentamista ja yhteistä vaikuttamista EU:ssa


Julkilausumassa Pohjoismaat sopivat jatkavansa yhteistyötä rakennetun ympäristön hiilineutraaliutta edistävien standardien, tietopohjan sekä menetelmien suhteen. Suomi, Ruotsi ja Norja kehittävät parhaillaan vähähiilisen rakentamisen lainsäädäntöä, minkä ansiosta yhtenäistämiselle on nyt hyvä tilaisuus.

Suomessa ympäristöministeriön valmisteleman vähähiilisen rakentamisen tiekartan tavoitteena on sisällyttää rakentamisen hiilijalanjälki osaksi rakentamismääräyksiä vuoteen 2025 mennessä. Ruotsissa ja Norjassa säädökset tulevat voimaan jo 2022.

Pohjoismaat sitoutuivat myös vaikuttamaan EU-neuvostossa siihen, että rakentamisen kiertotalouden lainsäädännöllisiä esteitä puretaan EU:n rakennustuoteasetuksen tulevassa uudistuksessa. Yhteisenä tavoitteena on helpottaa rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koko EU:ssa.

"Ilmastoystävällinen rakentaminen nähdään osaksi kestävyyskriisin ratkaisua kautta Pohjoismaiden. Tehtävää on myös meillä. Vähähiilisen rakentamisen ja rakentamisen kiertotalouden vakiinnuttaminen edellyttää yhteistyötä niin hallinnossa, kiinteistö- ja rakennusalalla, teollisuudessa kuin tiedeyhteisössä kaikissa pohjoismaissa. Ajattelutavan täytyy myös muuttua, esimerkiksi purettavat rakennukset tulee nähdä käyttökelpoisena materiaalina, ei jätteenä. Aika muutokselle on kypsä", valtiosihteeri Lehtonen toteaa.

Pohjoismainen rakentamisen ilmastofoorumi pureutui käytäntöön


Vähähiilisen rakentamisen yhtenäistäminen oli teemana myös ensimmäisessä pohjoismaisessa rakentamisen ilmastofoorumissa, jonka ympäristöministeriö ja Ruotsin asuntovirasto Boverket järjestivät 3.10. Ruotsin Malmössa. Foorumi kokosi lähes sata virkamiestä, tutkijaa ja yritysten edustajaa keskustelemaan yhtenäistämisestä käytännössä.

Tapaamisen tuloksena seuraavaksi selvitetään rakentamisen päästötietokantojen yhteiskehittämistä sekä rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmien yhdenmukaistamista. Työn etenemistä voi seurata Swedish Lifecycle Centerin verkkosivuilta, ja tulokset julkaistaan kesällä 2020. Seuraava rakentamisen pohjoismainen ilmastofoorumi järjestetään syksyllä 2020 Kööpenhaminassa.

Pohjoismainen julkilausuma vähähiilisestä rakentamisesta ja rakennusalan kiertotalousperiaatteista (norden.org)
Vähähiilinen rakentaminen (YM)
Rakennustuoteasetuksen päivitys (YM)

YM/CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska