Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 28.05.2020

Ilmastouutisia

Työkoneala sopi ympäristöministeriön kanssa vapaaehtoisista päästövähennyksistä


06.11.2019 08:00

Ympäristöministeriö ja Teknisen Kaupan Liitto ry ovat 15.10 solmineet työkonealan green deal -sopimuksen, eli vapaaehtoisen sopimuksen päästöjen vähentämisestä. Sopimus kannustaa alaa etsimään keinoja, joilla vähentää työkoneista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Nykyisellään työkoneet aiheuttavat noin 8 % taakanjakosektorin päästöistä. Sopimus on 4. Suomessa solmittu green deal -sopimus.

Green deal -sopimus tukee Suomen taakanjakosektorin päästövähennystavoitteiden saavuttamista ja se liitetään osaksi kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta.

"On hienoa, kun merkittävät alat haluavat tehdä vapaaehtoisia päästövähennystoimia. Päästöjä on vähennettävä kaikilla sektoreilla, jotta yhteiskuntamme on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Täyssähkökäyttöisten ja muiden vähäpäästöisten työkoneiden yleistyminen on tärkeä askel", sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Kaikki työkonetyypit tervetulleita mukaan - osalle määrälliset sähköistämistavoitteet


Työkoneet muodostavat laajan ja monimuotoisen joukon tieliikenteen ulkopuolella olevia koneita, jotka on suunniteltu erilaisiin työsovelluksiin. Kaikkien työkoneiden aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen yhteenlaskettu osuus Suomen päästökaupan ulkopuolisten sektorien, eli taakanjakosektorin, päästöistä oli vuonna 2018 noin 8 % eli 2,5 Mt CO2-ekv.

Suomessa työkoneeksi laskettavia laitteita on arvioitu olevan noin 2,5 miljoonaa, joista noin 0,5 miljoonaa käyttää polttoaineenaan dieseliä tai moottoripolttoöljyä. Kokonaisuudessaan noin 90 % työkoneiden päästöistä tulee moottoripolttoöljyn käytöstä. Merkittävin osa työkoneiden ympäristövaikutuksista syntyy käytön aikana. Käytön aikaiseen ympäristökuormitukseen vaikuttavat erityisesti kaluston ominaisuudet, mutta myös ajo- tai käyttötavalla sekä työvaiheiden suunnittelulla on merkitystä.

"Sopimus tarkoittaa päästöjen vähentämistä vapaaehtoisin keinoin. Vastuullisten yritysten ja elinkeinoelämän kannalta on myönteistä, että valtio on halukas tarttumaan vapaaehtoisiin sitoumuksiin normien ja säädösten vaihtoehtona ja rinnalla", Teknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Markku Uitto toteaa.

Sopimus koskee koko työkonealaa, mutta alkuvaiheessa siinä painotetaan erityisesti tiettyjä työkonetyyppejä: vastapainotrukkeja, pyöräkuormaajia ja nostimia. Näiden työkonetyyppien päästöt ovat noin 0,65 Mt CO2-ekv vuodessa, eli noin neljäsosan työkoneiden kokonaispäästöistä. Näille on sopimuksessa asetettu määrälliset sähköistämistavoitteet, joiden saavuttamisen kehitystä seurataan tarkasti.

Sopimukseen voidaan jatkossa liittää muitakin erikseen seurattavia työkonetyyppejä. Sopimukseen voi myös liittyä muiden työkonetyyppien aloilla toimivia yrityksiä sekä hiilidioksidipäästöjä vähentäviä ratkaisuja tarjoavia yrityksiä. Ne voivat itse asettaa omat tavoitteensa sähköistämiselle ja vähäpäästöisyydelle.

Liitto kannustaa yrityksiä konkreettisiin toimiin, yritykset kouluttavat


Yksittäiset yritykset voivat liittyä sopimukseen tekemällä sitoumuksen sitoumus2050.fi-sivustolla. Sitoumuksessaan yritykset määrittelevät toimet, joilla ne edistävät alan päästöjen vähentämistä.

Teknisen Kaupan Liitto kannustaa ja opastaa jäsenyrityksiään liittymään sopimukseen. Yhdistys muun muassa tuottaa tietoa tarjolla olevista täyssähkökäyttöisistä ja muista vähäpäästöisistä työkoneista ja niihin liittyvistä mahdollisuuksista. Lisäksi se tuottaa päästölaskennan tukimateriaaleja ja ohjeistusta, joiden avulla yritykset voivat esittää asiakkailleen tietoa työkoneiden energiatehokkuudesta ja päästöistä. Liiton jäsenyritykset voivat osallistua koulutuskokonaisuuden suunnitteluun yhdessä liiton ja ministeriön kanssa, sekä voivat järjestää asiakkailleen koulutuskokonaisuuden mukaista koulutusta, jossa annetaan tietoa muun muassa työkoneiden valinnasta ja käytöstä.

Ympäristöministeriö puolestaan selvittää ja edistää erilaisia työkoneiden päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Ympäristöministeriö pyrkii myös edistämään julkisiin hankintoihin liittyvää yhteistyötä kuntien ja yritysten välillä uusien toimintamallien ja ratkaisuvaihtoehtojen tunnistamiseksi ja käyttöön ottamiseksi.

Green deal on vapaaehtoinen sopimus valtion ja elinkeinoelämän välillä. Tavoitteena on yhdessä edistää kestävän kehityksen tavoitteita etsimällä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Sopimusten avulla voidaan tehostaa nykylainsäädännön toimeenpanoa tai täydentää sitä. Sopimuksissa voidaan myös asettaa lainsäädäntöä ankarampia tavoitteita sekä saavuttaa tietyt tavoitteet ilman lisäsääntelyä. Sopimusosapuolet sitoutuvat kunnianhimoisiin ja seurattaviin tavoitteisiin, joilla tähdätään ympäristön ja yhteiskunnan kannalta merkittäviin vaikutuksiin. Green deal -sopimuksilla haetaan verrattain nopeasti saavutettavissa olevia tuloksia, joiden seurannasta sovitaan sopimuksessa. Sopimuksissa sovitaan sopimusosapuolten ja sopimukseen sitoumuksella sitoutuvien yritysten toimenpiteistä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Green Deal -sopimukset

YM/CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska