Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.11.2019

Ilmastouutisia

Maaperän kyky sitoa hiiltä voidaan todentaa mittauksilla


06.09.2019 09:00

Ilmatieteen laitoksen tekemät mittaukset osoittavat, että pellon hiilitasetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä voidaan seurata tarkasti ympäri vuoden. Tietoa tarvitaan, jotta ilmastonmuutosta hillitsevien toimien tehokkuus voidaan todentaa.

Ilmatieteen laitoksen tutkijat mittaavat maaperän hiilitasetta eli sitä, miten paljon hiiltä sitoutuu maaperään ja miten paljon sitä poistuu maaperästä. Mittauksia on tehty esimerkiksi Qvidjan tilan nurmipellolla Paraisilla jo kahtena peräkkäisenä kesänä.

"Talvisin maaperästä vapautuu pieniä määriä hiilidioksidia mikrobien hajotustoiminnan tuloksena. Keväällä, kun kasvit ryhtyvät yhteyttämään, pelto alkaa sitoa hiiltä enemmän kuin maahengityksessä vapautuu, eli se muuttuu päivätasolla hiilinieluksi. Nurmen niittäminen näkyy tuloksissa lyhytaikaisena hiilipäästönä. Päästönä näkyy myös kesän 2018 pitkä hellejakso", kertoo Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen apulaisprofessori Annalea Lohila.

Mittauksia tehdään pellolle muutaman metrin korkeudelle sijoitetuilla laitteilla, jotka mittaavat jatkuvasti ilman hiilidioksidipitoisuutta ja tuulta. Näiden perusteella voidaan laskea, kuinka paljon peltoon sitoutuu hiiltä, ja kuinka paljon sitä poistuu. Vuotuisen maaperän hiilitaseen määrittämiseksi tarvitaan myös tietoa pellolta korjatun sadon sekä sinne tuodun lannoitteen hiilimääristä.

Kehitteillä luotettava todentamisjärjestelmä

Peltomaahan sitoutuvan ja sieltä poistuvan hiilen mittaamista tarvitaan, jotta pelloilla tehtävien toimenpiteiden vaikutus maan hiilimäärään voidaan todentaa. Ilmatieteen laitoksen tavoitteena on yhdessä Carbon Action -yhteistyökumppaneiden kanssa kehittää kasvillisuuteen ja maaperään sidotun hiilen määrälle ja pysyvyydelle luotettava mittauksia ja mallitusta yhdistävä todentamisjärjestelmä.

"Järjestelmän vaatimuksena on, että sitä voidaan hyödyntää laajasti, se on riittävän yksinkertainen ja edullinen käyttää", Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski sanoo. "Todentamisessa on keskeistä huomioida, kuinka pitkään maaperään sitoutunut hiili pysyy siellä. Lisäksi on tutkittava, onko sitoutunut hiili lisäystä nykyiseen kehitykseen verrattuna."

Todentamisjärjestelmän avulla maaperän hiilensidontaa vahvistavia toimenpiteitä voidaan suunnitella ja ottaa käyttöön laajamittaisesti.
Järjestelmä mahdollistaa maaperän hiilinieluyksiköiden laskennan luotettavasti ja yksiköiden hyödyntämisen ilmastotyössä.

Maaperä voisi sitoa valtavasti hiiltä

Luonnon hiilinieluilla on keskeinen rooli hiilidioksidin poistamisessa ilmakehästä. Esimerkiksi erilaisin hiiliviljelyn keinoin viljelymaiden maaperään voitaisiin saada sidottua 8–12 miljardia tonnia hiilidioksidia vuosittain maailmanlaajuisesti. Luku on merkittävä, ilmakehän hiilidioksidin määrä kasvaa nykyään noin 17 miljardilla tonnilla vuosittain. Tämä on siis hiilidioksidia, joka ei nykyisellään sitoudu meriin tai maaperään.

"Maaperän arvioitu kyky sitoa hiiltä on huomattava jo nykyisillä hiilidioksidipäästöillä. Maaperän osuus hiilensidonnassa on vielä merkittävämpi, kun sen suhteuttaa tulevaisuuden päästöihin, joiden on määrä pienentyä merkittävästi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti," sanoo tutkimusprofessori Jari Liski.

Hiilen sitoutumista maaperään voidaan tehostaa yhtäältä kasvattamalla hiilimäärää, joka siirtyy kasvien kasvun seurauksena ilmakehästä maaperään, ja toisaalta edistämällä hiilen pysyvyyttä maaperässä. Hiilivirtaa ilmakehästä maaperään voidaan tehostaa esimerkiksi pitämällä viljelymaat kasvipeitteisinä koko kasvukauden ajan peittokasvien avulla ja kasvattamalla kasveja, joilla on syvä juuristo. Hiilen vapautumista puolestaan voidaan estää esimerkiksi välttämällä voimakasta maanmuokkausta ja käyttämällä sellaisia maanparannusaineita, jotka edistävät maaperässä pysyvien hiilimuotojen muodostumista.

Ilmatieteen laitos/CO2-raportti

Bookmark and Share






44


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska