Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 24.08.2019

Ilmastouutisia

Suomi kompensoi EU-puheenjohtajakauden lentopäästöt


24.07.2019 08:30

Suomi kompensoi EU-puheenjohtajakauden kokouksien lentoliikennepäästöt rahoittamalla hankkeita, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja samalla edistävät kestävän kehityksen tavoitteita. Kompensointi on konkreettinen ilmastoteko ja osa puheenjohtajakauden kestäviä kokousjärjestelyitä. Sen taustalla on tarve vastata ilmastonmuutokseen.

Päästöjen kompensointiin eli hyvitykseen käytettävä summa on noin puoli miljoonaa euroa. Suomen hallitus päätti suunnata kompensointiin rahat, jotka oli alun perin varattu puheenjohtajakauden perinteisiin tavaralahjoihin.

”Ilmastonmuutos haastaa meidät kaikki muuttamaan toimintatapojamme. Konkreettisella ilmastoteolla eli kompensoimalla EU-puheenjohtajakauden päästöt haluamme kiinnittää huomiota kokoustamisen ilmastovaikutuksiin ja uudistaa perinteisiä tapoja”, pääministeri Antti Rinne sanoo.

”Päästöjä on vähennettävä kaikkialla. Tähtäämme omilla kokousjärjestelyillämme siihen, että ylipäätään lennetään vähemmän. Silloin kun lentäminen on välttämätöntä, kompensoimme päästöt niin, että päästövähennykset ovat todellisia, pysyviä ja edistävät kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen toteaa.

Hankkeet vähentävät päästöjä ja edistävät kestävää kehitystä ympäri maailmaa


Rahoitettavalla neljällä hankkeella on mitattu, kasvihuonekaasupäästöjä vähentävä vaikutus. Hankkeet hillitsevät ilmastonmuutosta ja edistävät paikallisten yhteisöjen hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi ne tukevat YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja Suomen kehityspolitiikan painopisteitä.

Hondurasissa rahoitetaan hanketta, jonka avulla otetaan käyttöön tehokkaampia liesiä kotitalouksissa ja pienyrityksissä. Liesien avulla polttopuut palavat puhtaammin ja tehokkaammin, mikä parantaa sisäilman laatua ja toisaalta vähentää paikallisen metsän hakkuita polttopuiksi. Vietnamissa toteutettu hanke vähentää kunnallisen jätteen käsittelyn metaanipäästöjä ja edistää kiertotaloutta. Hankkeen ansiosta jäte erotellaan, muovijäte kierrätetään ja orgaanisesta jätteestä tehdään ympäristöystävällistä lannoitetta.

Ugandassa rahoitettavan hankkeen tavoitteena on tuottaa puhdasta juomavettä ilman keittämistä. Tämä edistää paikallisten asukkaiden terveyttä ja vähentää metsien katoa. Laosissa vesivoimahankkeella tuotetaan puhdasta, uusiutuvaa energiaa. Kasvihuonekaasut vähenevät, kun vesivoimalla korvataan osa fossiilisesta energiasta sähköverkossa. Projekti luo myös työpaikkoja paikallisille asukkaille ja edistää elinkeinojen kehitystä.

Hankkeiden taustalla kansainväliset laatustandardit ja hyvät käytännöt


Päästöjen kompensointi tapahtuu hankkimalla ja mitätöimällä niin sanottuja Gold Standard CER -yksiköitä eli sertifioituja päästövähenemiä, joita hankkeet tuottavat. Yksiköt ovat sekä YK:n ilmastosopimuksen puhtaan kehityksen mekanismin sekä kansalaisjärjestöjen perustaman Gold Standardin mukaisia. Yksiköiden mitätöinti päästörekisterissä takaa, ettei niitä käytetä useampaan kertaan.

Lentopäästöjä puheenjohtajakaudella arvioidaan syntyvän 18 000 hiilidioksiditonnia. Yhden CER-yksikön mitätöiminen kompensoi yhtä hiilidioksiditonnia vastaavan määrän päästöjä. Päästöjen kompensointiin varatulla budjetilla ostetaan 130 000 Gold Standard CER -yksikköä.

”Tarkkojen päästöjen arvioiminen on haastavaa, minkä vuoksi ylikompensoimme päästöt. Seuraamme päästöjen määrää ja päivitämme arviota kauden aikana”, toteaa EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkö Anja Laisi.

Päästöjen kompensointi on valmisteltu asiantuntijaryhmässä, joka koostuu valtioneuvoston kanslian, ulkoministeriön, ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja Sitran edustajista. Hankkeiden tuottamat yksiköt ostetaan South Pole -yritykseltä, joka on kansainvälisesti tunnettu toimija alalla.

Valtioneuvoston viestintäosasto/CO2-raportti

Bookmark and Share






31


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska