Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 21.01.2020

Ilmastouutisia

Rahoitusta kaupunkivesien haitallisten aineiden vähentämiseksi


15.07.2019 08:30

Ympäristöministeriö ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus etsivät toteuttajia hankkeille, joilla vähennetään haitallisten aineiden päätymistä kaupunkien vesistöihin. Haun painopiste on viemäröidyt yhdyskuntajätevedet.

Ympäristöministeriö ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus etsivät toteuttajia hankkeille, joilla vähennetään haitallisten aineiden päätymistä kaupunkien vesistöihin. Haun painopiste on viemäröidyt yhdyskuntajätevedet.

Rahoitusta on tarjolla 1,33 miljoonaa euroa, ja hakuaika päättyy 31.8.2019. Rahoitus on suunnattu yrityksille, järjestöille, tutkimuslaitoksille ja julkisille toimijoille lukuun ottamatta valtion virastoja ja laitoksia. Hankkeita hallinnoi Etelä-Savon ELY-keskus.

Hakemuksia toivotaan erityisesti seuraavista aiheista:
• Jätevesien laadun parantaminen kartoittamalla paikkoja, joissa haitalliset aineet päätyvät viemäriin ja kohdistamalla toimia päästölähteisiin
• Jäteveden käsittely haitallisten aineiden vähentämiseksi ja poistamiseksi
• Lietteen käsittely haitallisten aineiden vähentämiseksi

Tutustu hakuilmoitukseen ja haun painopisteeseen tarkemmin:
Kaupunkien vesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen (Etelä-Savon ELY-keskus)

Osa vesiensuojelun tehostamisohjelmaa


Haitallisten aineiden vähentäminen kaupunkivesissä on osa vesiensuojelun tehostamisohjelmaa (2019-2023). Päästöjen hallitsemiseksi kaupungeissa on ohjelmassa tunnistettu kolme painopistealuetta: viemäröidyt yhdyskuntajätevedet, hulevedet ja sekaviemärit.

Yhdyskuntajätevesipuhdistamojen saneerausten yhteydessä otetaan käyttöön haitallisten aineiden poistamiseen soveltuvia tekniikoita. Niiden kehittämiseksi ja käytön edistämiseksi tarvitaan tietoa siitä, miten tehokkaasti haitallisia aineita voidaan poistaa. Hankehaussa halutaankin etsiä kustannustehokkaimmat keinot, joilla haitallisten aineiden päästöjä voidaan ennaltaehkäistä, rajoittaa tai estää jätevesien käsittelyn keinoin. Ohjelma rahoittaa haitallisten aineiden poistomenetelmien soveltamishankkeita sekä hankkeita, joissa toimet kohdistetaan aineiden päästölähteisiin.

Viisivuotisen (2019-2023) vesiensuojelun tehostamisohjelman avulla vähennetään maatalouden ravinteiden päästöjä vesiin, kunnostetaan vesistöjä ja vahvistetaan asiantuntijoiden ja toimijoiden verkostoja, vähennetään kaupunkivesien haitallisten aineiden päätymistä kaupunkivesiin, saneerataan Itämeren ympäristölle vaarallisia hylkyjä sekä rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä.

YM/CO2-raportti

Bookmark and Share






52


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>