Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 28.05.2020

Ilmastouutisia

Ensimmäinen ilmastovuosikertomus eduskunnalle - Suomi näyttää saavuttavan vuosille 2020 ja 2030 asetetut päästövähennystavoitteet


12.07.2019 08:30

Valtioneuvosto antoi 19.6 ensimmäisen ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Vuosikertomuksen mukaan on todennäköistä, että sekä vuodelle 2020 ja että vuodelle 2030 asetetut tavoitteet saavutetaan, kun keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa (KAISU) listatut toimet toteutetaan.

Suomen tavoitteena on vähentää päästöjä päästökaupan ulkopuolella vähintään 16 % vuoteen 2020 ja 39 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Ilmastovuosikertomuksella seurataan näiden tavoitteiden toteutumista. Lisäksi siinä seurataan päästökaupan ulkopuolella olevien sektorien eli liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden, F-kaasujen, jätteenpolton ja jätehuollon päästöjen kehitystä. Sektorikohtaisten toimien lisäksi tarkastellaan poikkileikkaavia toimia, joilla pyritään vauhdittamaan kuntien ilmastotyötä ja suitsimaan kulutuksen päästöjä. Ilmastovuosikertomus ei sisällä tietoja päästökauppasektorista, johon muun muassa teollisuuden ja sähköntuotannon päästöt kuuluvat, eikä maankäyttösektorista.

”Olemme edistyneet hyvin asetetuissa tavoitteissa. Se kertoo siitä, että keinoja löytyy, kun on tahtoa. Nykyiset päästövähennystavoitteet eivät riitä ilmaston lämpenemisen rajaamiseen 1,5 asteeseen. Siksi uusi hallitus on ohjelmassaan linjannut, että tavoitteita kiristetään ja Suomen tulee olla hiilineutraali jo vuonna 2035. Jatkossa myös maankäyttösektori on otettava vahvemmin mukaan ilmastotoimien seurantaan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Erityisesti liikennesektorilla tarvitaan uusia toimia


Vuonna 2017 päästöt vähenivät lähes kaikilla taakanjaon sektoreilla verrattuna edelliseen vuoteen, vain työkoneiden ja jätteenpolton päästöt kasvoivat hieman. Eri sektoreilla päästöt kuitenkin vähenevät varsin eri tahdissa.

Kokonaisuuden kannalta liikennesektorin päästökehitys on ratkaisevaa. Siihen vaikuttavat biopolttoaineiden määrä, liikennesuoritteen kehitys ja autokannan uusiutuminen. Biopolttoaineiden osuuden vuotuiset vaihtelut heijastuvat sekä liikennesektorin että koko taakanjakosektorin päästökehitykseen.

Politiikkatoimien kartoitus osoittaa, että keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman toimeenpanemiseksi on jo otettu käyttöön useita uusia ohjauskeinoja ja lisää on suunnitteilla. Lisätoimien tarpeen tulee olla jatkuvan arvioinnin kohteena. Jo nyt näyttää siltä, että esimerkiksi liikennesektorilla tarvitaan vielä uusia toimia.

”Hallitus panostaa raideverkostoon junaliikenteen kehittämiseksi ja käynnistää kesta?va?n liikenteen vero- ja maksu-uudistuksen, jonka avulla liikenteen päästöjä va?hennetään ripeämmin”, Mikkonen sanoo.

Ilmastovuosikertomus perustuu ilmastolakiin


Ilmastovuosikertomus perustuu vuonna 2015 voimaan tulleeseen ilmastolakiin. Vuosikertomuksessa tarkastellaan erityisesti päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden päästökehitystä suhteessa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa asetettuihin päästövähennystavoitteisiin. Ensimmäinen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma valmistui vuonna 2017.

Ilmastovuosikertomus

YM/CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska