Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 26.03.2019

Ilmastouutisia

Valtioneuvosto myönsi käyttöluvan Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikölle


14.03.2019 08:30

Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennustyömaa. Rakentamisluvan valtioneuvosto myönsi hankkeelle 17.2.2005. Arkistokuva.

Kuva: TVO / Hannu Huovila

Valtioneuvosto myönsi 7.3.2019 Teollisuuden voima Oyj:n Olkiluoto 3 -laitosyksikölle ydinenergialain 20 §:n mukaisen käyttöluvan, joka on voimassa 31.12.2038 saakka.

Valmistelut Olkiluoto 3 -laitosyksikön käytön aloittamiseksi ovat meneillään. Yrityksen oman ilmoituksen mukaan se tähtää laitoksen säännöllisen kaupallisen käytön aloittamiseen vuoden 2020 alussa. STUK valvoo valmistelujen ja töiden etenemistä ja tekee ennen ydinpolttoaineen latausluvan myöntämistä tarkastuksen todetakseen, että laitoksen turvallisen käytön edellytykset täyttyvät kaikilta osin. Latausluvan myöntämisen jälkeen voimayhtiö voi aloittaa laitoksen käytön.

– Meidän on tehtävä kaikki voitava Ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Olkiluoto 3:n kauan odotettu käyttöönotto tulee osaltaan myötävaikuttamaan kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Suomen sähköntuotannosta liki 80 % on jo päästötöntä. Uusi ydinvoimayksikkö nostaa tämän osuuden noin 85 prosenttiin, toteaa asunto- energia ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

– Tärkein asia ydinvoiman käytössä on huolehtia laitoksen turvallisuudesta. Siitä on vastuussa luvanhaltija Teollisuuden Voima Oyj ja STUKin tehtävänä on viranomaisena valvoa tätä. Olkiluoto 3 on ensimmäinen ydinvoimalaitosyksikkö maailmassa, jonka osalta on jo käyttöönottovaiheessa suunniteltu ja järjestetty ydinjätehuolto kokonaisuudessaan. Laitos on mukana Posivan käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen suunnitelmissa, ministeri Tiilikainen painottaa.

Harkitessaan käyttöluvan myöntämisen edellytysten täyttymistä valtioneuvosto nojasi erityisesti Säteilyturvakeskuksen antamaan myönteiseen lausuntoon ja siihen liittyvään laajaan turvallisuusarvioon. STUK on arvioinut, että Olkiluoto 3:n toiminta on turvallista ja täyttää lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Sen lausunnossa ei tuotu esiin turvallisuussyitä, jotka asettaisivat esteitä luvan myöntämiselle haetulla tavalla.

Käyttöluvan ehtojen mukaan TVO:n tulee tehdä vuoden 2028 loppuun mennessä määräaikainen turvallisuusarviointi Olkiluoto 3 -laitoksesta. Arvioinnin sisältö määräytyy soveltuvien kansainvälisten ja kansallisten suositusten ja käytäntöjen sekä STUK:n antamien määräysten ja vaatimusten mukaan. Muut lupaehdot liittyvät ydinmateriaalin hallussapitoon, tuottamiseen, käsittelyyn, käyttöön ja varastointiin sekä ydinjätehuoltoon.

Olkiluoto 3:sta tulee Pohjoismaiden ja Baltian sähkömarkkinoiden suurin voimalaitosyksikkö. Sen vuosituotanto tulee kattamaan noin 15 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä. Tällä on suuri merkitys sähkön kysynnän ja tuotannon väliselle tehotasapainolle Suomessa. Laitoksen tuotanto kattaa yksinään kylmimpinä talvipäivinä 10 prosenttia tarvittavasta sähkötehosta. Tämä pienentää merkittävästi tehon alijäämää ja vähentää tuontiriippuvuutta kulutushuippujen aikana.

Olkiluoto 3 -laitosyksikköä on suunniteltu käytettävän vuosihuoltoja lukuun ottamatta jatkuvatoimisesti. Sen suunniteltu toiminta-aika on vähintään 60 vuotta. Tämän mukaisesti laitoksen toiminta-aika päättyisi noin vuonna 2080. Sen tekninen käyttöikä voi kuitenkin olla merkittävästi alun perin suunniteltua pidempikin.

Olkiluoto 3:ssa on vesihidasteinen ja -jäähdytteinen painevesireaktori, joka on kehitetty ranskalaisen EPR -mallin pohjalta täyttämään Suomessa vaaditut määräykset. Laitoksen nimellislämpöteho on 4 300 megawattia (MW) ja nettosähköteho noin 1 600 MW.

Valtioneuvosto teki Olkiluoto 3-ydinvoimalaitoksesta periaatepäätöksen 17.1.2002. Rakentamisluvan valtioneuvosto myönsi hankkeelle 17.2.2005.

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






8


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska