Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 25.04.2019

Ilmastouutisia

Lakiehdotukset: kivihiilikielto 2029, lisää biopolttoaineita liikenteeseen sekä biopolttoöljyä lämmitykseen ja työkoneisiin


22.10.2018 15:40

Kielto aiheuttaisi eniten kustannusvaikutuksia Helsingin ja Vaasan kaukolämpöverkoissa, joissa se edellyttäisi korvausinvestointien aikaistamista.

Kuva: Helsingin kaupunki

Hallitus esittää, että kivihiilen käyttö sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena kielletään 1.5.2029 lukien. Kieltoon tähtäävä esitys lähetettiin 18.10.2018 eduskuntaan. Samalla annettiin myös esitys, jolla edistetään biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä sekä biopolttoöljyn käyttöä lämmityksessä ja työkoneissa.

– Hallituksen tänään antamat lakiehdotukset tähtäävät kaikki samaan maaliin – entistä määrätietoisempaan ja nopeampaan toimintaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kivihiilen osalta haluamme olla sen käytöstä luopuvien maiden etujoukossa, koska se on merkittävä ilmastoteko myös meillä ja olemme olleet perustamassa kansainvälistä Irti Hiilestä -allianssia, toteaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Kivihiilikielto liittyy vuoteen 2030 tähtäävän kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon. Pitkäjänteisen energiapolitiikan tavoitteena on, että Suomi luopuu asteittain fossiilisten polttoaineiden käytöstä energian tuotannossa ja siirtyy kohti päästötöntä energiajärjestelmää. Ensimmäisenä fossiilisista energialähteistä lopetettaisiin hiilen energiakäyttö.

Tavoitteena on edistää energiajärjestelmämme vähähiilisyyttä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa sekä terveellistä elinympäristöä. Kiellon myötä hiilidioksidipäästöt vähenevät Suomessa vuosittain noin miljoonalla tonnilla, samoin vähenisivät rikkidioksidi-, raskasmetalli- ja muut päästöt.

Suhteellisen pitkän siirtymäajan tavoitteena on varmistaa erilaisten yksityisten ja yleisten etujen yhteensovittaminen. Kivihiilen käyttö energialähteenä on koko ajan vähenemässä, ja kiellon kohteena oleva käyttö olisi vuonna 2029 enää noin 3,4 – 4,3 TWh. Kielto aiheuttaisi eniten kustannusvaikutuksia Helsingin ja Vaasan kaukolämpöverkoissa, joissa se edellyttäisi korvausinvestointien aikaistamista. Muut kivihiiltä pääpolttoaineena käyttävät energiantuotantolaitokset arvioidaan korvattavan muulla tuotannolla jo ennen vuotta 2030. Monipolttoainevoimaloissa siirrytään käyttämään muita polttoaineita kuin hiiltä.

Ennenaikaisesta laitteistojen käytöstä poistamisesta aiheutuvien kariutuneiden kustannusten suuruus olisi noin 38 miljoonaa ja korvausinvestointien lisäkustannusten suuruus noin 14–23 miljoonaa euroa. Valtiolle ei perustuslain nojalla muodostuisi korvausvelvollisuutta, mutta asia arvioitaneen vielä perustuslakivaliokunnassa.

Liikenteeseen lisää biopolttoaineita, lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Hallitus antoi tänään myös jakeluvelvoitteita koskevat lakiehdotukset. Biopolttoaineita koskeva jakeluvelvoite kiristyisi tasaisesti 2020-luvulla. Liikenteessä käytettävien biopolttoaineiden jakeluvelvoite kasvaisi vuodesta 2021 lähtien 18 prosentista 30 prosenttiin vuonna 2029. Kehittyneiden biopolttoaineiden lisävelvoitetta tiukennetaan myös vuodesta 2021 alkaen niin, että se olisi 10 prosenttiyksikköä vuonna 2030.

Nyt asetettu jakeluvelvoite, yhdessä muiden energia- ja ilmastostrategiassa asetettujen tavoitteiden (250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa sekä energiatehokkuuden lisääminen) kanssa, mahdollistaa 50 prosentin päästövähenemän saavuttamisen vuonna 2030.

Kevyen polttoöljyn jakelijoille säädettäisiin uusi velvoite, jonka mukaan lämmitykseen, työkoneisiin ja kiinteästi asennettuihin moottoreihin tarkoitetusta kevyestä polttoöljystä olisi osa korvattava vuodesta 2021 alkaen biopolttoöljyllä. Velvoite kasvaisi asteittain alun 3 prosentista niin, että vuonna 2028 jakeluvelvoite olisi 10 prosenttia.

Biopolttoaineita ja biopolttoöljyä koskevat velvoitteet liittyvät vuoteen 2030 tähtäävien kansallisen energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman toimeenpanoon. Päästövähenemien lisäksi velvoitteiden avulla lisätään uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja vähennetään tuontiöljyn käyttöä.

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






12


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska