Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 12.11.2018


Komissio antoi Suomelle suosituksia jätteenkierrätyksen lisäämisestä


15.10.2018 08:15

Tällä hetkellä kierrätysasteemme on 42 prosenttia.

Suomi saa tehdä vielä töitä, jotta se saavuttaa vuosina 2025-2035 kiristyvät yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Vuoden 2020 kierrätystavoite on kuitenkin mahdollista saavuttaa. Euroopan komission tuore raportti antaa Suomelle ja 13 muulle EU:n jäsenmaalle jätehuoltoa koskevia suosituksia, jotta maaliin päästään.

Komission julkaisemat suositukset ovat osa Euroopan unionin uuden jätesäädöspaketin niin kutsuttua varhaisvaroitusmenettelyä. Menettelyn tarkoituksena on tarjota EU:n jäsenvaltioille tukea, jotta yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet saavutetaan. Menettely on koekäytössä, ja siitä tulee jatkossa osa komission virallista jätedirektiivien toimeenpanon seurantaa. Suomi valikoitui mukaan koekäyttövaiheeseen, sillä meillä on vielä työtä vuodelle 2020 asetetun 50 prosentin yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteen saavuttamisessa. Tällä hetkellä kierrätysasteemme on 42 prosenttia.

Komission suositukset eivät ole sitovia. Vuoden 2020 tavoitteen lisäksi suositukset kohdistuvat kesällä 2018 voimaanastuneen jätedirektiivin tavoitteisiin. Sen mukaan yhdyskuntajätteestä kierrätetään 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035.

Kiristyvät kierrätystavoitteet sopivat kiertotalouden vauhdittamiseen

Komissio ehdottaa Suomelle muun muassa kierrätystä edistäviä taloudellisia ohjauskeinoja, kuten jätteenpolttoveroa ja painoon perustuvia jätemaksuja. Lisäksi komissio suosittelee erilliskeräyksen merkittävää tehostamista kotitalouksissa ja muualla.

Komissio ehdottaa myös, että Suomi asettaisi yhdyskuntajätteelle alueelliset tai kunnalliset kierrätysvelvoitteet ja siirtäisi vastuun jätehuollosta nykyistä laajemmin kunnille. Toisaalta komissio ehdottaa vaihtoehtoisia tapoja, joilla eri toimijoiden välistä yhteistyötä voitaisiin parantaa. Esimerkiksi tuottajayhteisöjen, kuntien ja jätteenkerääjien yhteistyötä voisi tiivistää erilaisilla sopimusjärjestelyillä.

Vastuu yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä jakaantuu Suomessa nykyisin jätelajista ja syntypaikasta riippuen kunnille, jätteen haltijoille ja tuottajille. Suomessa on lähdetty siitä, että kierrätystavoitteet voidaan saavuttaa erilaisilla vastuujakomalleilla, kunhan ohjauskeinot räätälöidään vastuunjakoon sopiviksi.

"Kesällä uudistettujen kierrätystavoitteiden saavuttaminen vaatii meiltä paljon töitä. Tiukentuvat tavoitteet kuitenkin tukevat Suomen toimia kiertotalouden edistämiseksi. Käymme komission suositukset tarkasti läpi jatkoaskelia suunnitellessamme", asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Suomi saavuttaa todennäköisesti vuoden 2020 kierrätystavoitteen

Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä yhdyskuntajätteestä kierrätetään 50 prosenttia. Suomi todennäköisesti saavuttaa tavoitteen myös ilman komission suosittamia toimia. Suomi käyttää EU-raportoinnissa tiukinta mahdollista kierrätysasteen laskentamenetelmää. Maamme nykyinen 42 prosentin kierrätysaste nousisi hyvin lähelle 50 prosenttia, jos Suomi tekisi laskelmat samalla tapaa Ruotsin, Hollannin ja useimpien muiden EU-maiden kanssa.

Jätedirektiivin voimaanastumisen myötä laskentamenetelmiä yhtenäistetään. Tämä tasoittanee jossain määrin jäsenvaltioiden välisiä eroja, kun kierrätysasteita vertaillaan.

Merkittäviä lisätoimia kuitenkin tarvitaan, jotta vuosina 2025-2035 kiristyvät tavoitteet saavutetaan.

Ympärisöministeriö/CO2-rportti

Bookmark and Share






42

 +3%  +4%  +6%  +3%  +6%

Yhteensä kton CO2 ekv:
574
  - Maatalous:
15
%
  - Jätehuolto:
7
%
  - Lämmitys:
27
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
9
%
  - Tieliikenne:
41
%
Asukasta kohden:
108
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +5
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni