Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 20.10.2018


HSY uudistaa jätehuoltomääräykset ja parantaa lajittelumahdollisuuksia


03.10.2018 08:00

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY parantaa kotitalouksien lajittelumahdollisuuksia entisestään uudistamalla pääkaupunkiseutua ja Kirkkonummea koskevat jätehuoltomääräykset. Vuonna 2021 biojätettä, muovi-, lasi- ja kartonkipakkauksia sekä pienmetallia kerätään kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Uudistuksella vastataan EU:n ja Suomen valtakunnallisiin kierrätystavoitteisiin.

Muovipakkausten keräys vähintään viiden huoneiston kiinteistöihin

HSY tehostaa jätteiden kierrätystä parantamalla entisestään asukkaiden lajittelumahdollisuuksia. Ehdotuksen mukaan biojäte, muovi-, lasi- ja kartonkipakkaukset sekä pienmetalli kerätään erikseen kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Uutena määräyksiin on tulossa mukaan muovipakkaukset. Tähän saakka muovipakkausten keräys kiinteistöiltä on ollut vapaaehtoista.

Muutos toisi erityisesti 5‚Äď9 huoneiston kiinteist√∂ille ker√§ysastiat paremmin asukkaiden ulottuville. Valtaosa asukkaista on valmiita lajittelemaan enemm√§n, jos ker√§yspaikka on omassa taloyhti√∂ss√§ tai l√§hell√§ kotia. T√§m√§ k√§y ilmi HSY:n viime vuonna teett√§m√§st√§ kyselyst√§.

"Tavoitteenamme on ohjata kierrätykseen peräti 60 prosenttia kotitalousjätteestä vuoteen 2025 mennessä. Sen saavuttaminen edellyttää myös jätteiden aiempaa tehokkaampaa lajittelua kiinteistöillä, jolloin saamme yhä suuremman osan jätteistä hyödynnettyä materiaalina. Määräyksien tueksi kehitämme palveluvalikoimaa kiinteistöille, esimerkkeinä monilokerokeräys tai kimppakeräys naapurin kanssa. Kierrätysasteen nostamisessa asukkaiden osallistumisella on suuri merkitys", kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Lisäksi HSY selvittää, miten hinnoittelulla voi kannustaa asukkaita lajittelemaan jätteensä nykyistä paremmin.

"Valmistelemme hinnaston uudistuksen ennen kuin lajittelumuutokset astuvat voimaan. Sillä tuemme jätteiden lajittelua ja kannustamme asukkaita tekemään hyvän ympäristötyön kierrättämällä jätteensä. Tehokkaalla lajittelulla asukas voi vaikuttaa myös kiinteistön jätehuoltokustannuksiin, sillä jätemaksut ovat halvemmat, jos taloyhtiössä syntyy vähemmän sekajätettä", kertoo HSY:n toimialajohtaja Petri Kouvo.

Uudet jätehuoltomääräykset tukevat EU:n ja Suomen kierrätystavoitteita. Valtakunnallisen jätesuunnitelma asettaa yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteeksi 55 prosenttia vuoteen 2023 mennessä. Tällä hetkellä kodeissa syntyvän jätteen kierrätysaste on pääkaupunkiseudulla noin 48 prosenttia.

Jäteastioiden tyhjentäminen ruuhka-aikojen ulkopuolella parantaa liikenneturvallisuutta

Ehdotuksen mukaan j√§teastioiden tyhjennys voitaisiin aloittaa vastaisuudessa aamulla jo kello viisi ja jatkaa kello 22 saakka. T√§ll√§ hetkell√§ j√§teastioiden sallittu tyhjennysaika on kello 7‚Äď21. Uudet ker√§ysajat helpottavat ty√∂t√§, kun j√§teautot voivat liikkua silloin, kun muuta liikennett√§ on v√§hemm√§n. N√§in v√§hennet√§√§n liikenteen ruuhkautumista ja siit√§ aiheutuvia p√§√§st√∂j√§ sek√§ parannetaan asukkaiden, kadulla liikkuvien ja j√§tteenkuljettajien turvallisuutta.

Määräyksissä annetaan ohjeita myös muun muassa jätelietekaivojen tyhjennyksestä ja biojätteen tyhjennysvälistä. Jatkossa lietekaivot tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa. Kiinteistöillä kertyvän biojätteen määrästä riippuen biojäteastian tyhjennyksen voi tilata joko yhden tai kahden viikon välein. Nykyisten määräysten mukaan biojäteastia on tyhjennettävä viikon välein.

HSY/CO2-raportti

Bookmark and Share






34

 +2%  -1%  +1%  +2%  +4%

Yhteensä kton CO2 ekv:
449
  - Maatalous:
19
%
  - Jätehuolto:
9
%
  - Lämmitys:
8
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
6
%
  - Tieliikenne:
57
%
Asukasta kohden:
85
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +2
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni