Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.10.2021

Ilmastouutisia

Peltojen kipsikäsittely mullistaisi Itämeren vesiensuojelun - jopa Saaristomeren kirkastumiselle uutta toivoa


18.06.2018 08:05

Kansainvälinen NutriTrade-hanke julkisti kolme Itämeren tilan parantamiseen liittyvää politiikkasuositusta. Suosituksissa nostetaan esiin uusia keinoja meren suojeluun ja ehdotetaan ympäristönsuojelun ohjauskeinojen kehittämistä näiden toimien käyttöön ottamiseksi.

Uusien suojelukeinojen avulla on mahdollista saavuttaa parannus Saaristomeren ja koko Itämeren tilaan.

Kipsikäsittely ylivoimaisen tehokas keino maatalouden päästövähennyksissä

Ensimmäisessä suosituksessa esitellään maatalouden vesiensuojelun uusi menetelmä, peltojen kipsikäsittely. Maatalouden fosforipäästöjen vähentäminen on keskeisessä asemassa Itämeren suojelussa ja peltojen kipsikäsittely vaikuttaa olevan ylivoimaisen tehokas keino tällä saralla.

Menetelmää on tutkittu NutriTrade- ja SAVE -hankkeiden pilotissa ja sen on havaittu leikkaavan maatalouden fosforikuormitusta välittömästi peräti 50 prosentilla. Menetelmä soveltuisi käytettäväksi Etelä-Suomessa jopa 540 000 peltohehtaarilla. Tällöin fosforivaluma Itämereen vähenisi 200-300 tonnia, mikä vastaa lähes koko Suomelle Itämeren suojelusopimuksessa asetettua vähennystavoitetta.

Kipsikäsittelyn käyttöönottoa tulisi selvittää muuallakin Itämeren alueella, kuten Tanskassa, Puolassa, Ruotsissa ja Virossa. Alustavien arvioiden mukaan peltojen kipsikäsittely voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen jopa 25 prosenttia eli 1 500 - 2 000 tonnia.

Tehokkuuden ohella kipsikäsittely on myös verrattain edullinen vesiensuojelumenetelmä.

"Fosforikilon vähentämiskustannus kipsikäsittelyssä on vain kolmasosa siitä mitä nykyisin käytössä olevissa maatalouden vesiensuojelumenetelmissä. Varsinais-Suomen pilotissa vähennetyn fosforikilon kustannus oli noin 70 euroa", kertoo professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.

Kipsitys saatava osaksi maatalouden tukimekanismeja

NutriTrade-hankkeen toisessa suosituksessa korostetaan, että vesiensuojeluhyötyjen toteutuminen edellyttää kipsimenetelmän saamista mukaan maatalouden tukimekanismeihin ja seuraavaan maatalouden tukiohjelmaan. Juuri nyt on sopiva aika ryhtyä asian vaatimaan valmisteluun. Keskeisiä toimijoita asian edistämisessä ovat Helcom, EU-jäsenvaltiot sekä Euroopan komissio.

"Kannatamme peltojen kipsikäsittelyn laajamittaista käyttöönottoa yhteiskunnan tukemana vesiensuojelutoimena. Ilman sitä toimen toteutus jää yksittäisten hankkeiden ja aloitteiden varaan, eikä suuren mittaluokan vesiensuojeluhyötyjä saavuteta", NutriTrade-hanketta johtavan John Nurmisen Säätiön projektipäällikkö Anna Saarentaus kertoo.

Maanviljelijöiden parissa kipsikokeilut ovat saaneet positiivisen vastaanoton.

"Peltojen kipsikäsittelystä jäi Varsinais-Suomen pilottiin osallistuneille viljelijöille myönteinen kokemus. Satoon, maaperään tai vesieliöstöön kohdistuvia haittavaikutuksia ei havaittu kokeilun yhteydessä. Kipsikäsittelyn etuna on myös, ettei se vie viljelypinta-alaa", perustelee projektikoordinaattori Eliisa Punttila Helsingin yliopistosta.

Yritykset mukaan rahoittamaan Itämeren puhdistusta

NutriTrade-hankkeen kolmannessa suosituksessa valotetaan ravinnekompensaatioiden mahdollisuuksia Itämeren suojelussa. Ravinnekompensaatiolla tarkoitetaan mallein tai mittauksin varmennettua, vapaaehtoista ravinnepäästövähennystä, joka ylittää lakisääteisen suojelun tason.

Tulevaisuudessa kompensaatioita saattaa olla mahdollista ja järkevää käyttää ympäristölupajärjestelmien yhteydessä. Ympäristölupaa hakevalle toimijalle olisi kaksi vaihtoehtoista tapaa kompensoida tulevat päästönsä. Hakijan tulisi toteuttaa vastaava määrä päästövähennyksiä vesialueella joko itse tai maksamalla toiselle toimijalle niiden toteuttamisesta. Tällaisen joustotarpeen synnyttää EU-direktiivin tulkinta.

"EU:n vesiensuojelua ohjailee vesipuitedirektiivi. EY-tuomioistuin teki sen sitovuudesta muutama vuosi sitten varsin ankaran, ns. Weser-tulkinnan. Sen mukaan vesialueelle ei saa myöntää ympäristölupaa mihinkään kuormittavaan toimintaan, jos vedenlaatu ei ole riittävän hyvä. Tämä sinällään vesistöjä suojeleva linjaus sopii huonosti yhteen alati muuttuvan talouden ja vesipuitedirektiivin edellyttämän kustannustehokkuuden kanssa", sanoo erikoistutkija Antti Iho Luonnonvarakeskuksesta.

Pelisääntöjä kompensaatioiden hyödyntämiseen ympäristöluvituksessa selvitetään parhaillaan ympäristöhallinnossa. Hyödyntämisen mahdollisuus on tuotu tai sitä ollaan tuomassa ympäristölainsäädäntöön esimerkiksi Ahvenanmaalla, Ruotsissa ja Tanskassa.

John Nurmisen Säätiö/CO2-raportti

Bookmark and Share






38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska