Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.06.2018


Aurinkoenergiaa Helsingin kaupungin rakennuksiin


15.06.2018 08:00

Aurinkoenergiaan panostetaan Helsingissä.

Kuva: Nordcapital

Helsingin kaupungin rakennuksissa siirrytään askel kerrallaan aurinkoenergian aikaan. Kaupungilla on ollut parin vuoden ajan käynnissä projekti, jonka yhteydessä se asentaa aurinkovoimaloita sopiviin rakennuksiin. Tällä hetkellä valmiita aurinkoenergiavoimaloita on valmistunut yli kymmeneen kohteeseen.

Ehkä tunnetuin kohde on Finlandia-talo, jonka katolle asennettiin aurinkopaneelit vuonna 2016. Helsingin Sataman vuonna 2017 valmistunut Länsiterminaali tuottaa valaistuksen tarvitseman energian aurinkovoimalla, sillä uusien matkustajasiltojen päälle asennettiin 156 aurinkopaneelin kokonaisuus.

Helsinkiläisistä kouluista aurinkoenergiaa hyödyntävät Hiidenkiven peruskoulu, Keinutien ala-aste ja Torpparinmäen peruskoulu. Aurinkolahden ja Latokartanon peruskouluissa aurinkosähköjärjestelmät ovat toimineet jo vuodesta 2009.

Tänä vuonna aurinkovoimala on valmistunut Tukkutorin lihatukkuhallin katolle Teurastamon alueelle. Mellunkylän pelastusaseman katolle on valmistunut toukokuussa edistyneitä optimisaattoripaneeleita hyödyntävä aurinkosähkövoimala.

Tyypillinen aurinkovoimala on kooltaan 40-50 kilowattia. Aurinkovoiman ansiosta rakennuksen sähkölasku pienenee tyypillisesti 2-20 prosenttia.

Laajasalossa sijaitsevan päiväkoti Yliskylän upouusi rakennus hyödyntää sekä aurinkosähköä että maalämpöä, ja talosta on tulossa pitkälti energiaomavarainen. Aurinkopaneelit tulevat myös vuonna 2019 valmistuvan uuden päiväkoti Neulasen katolle Myllypuroon.

Helsingin kaupunki edistää järjestelmällisesti uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuuksia rakennushankkeissa, joissa on valmisteilla joko laaja peruskorjaus tai uudisrakennus.

Aurinkovoimaloiden jättejä on tuloillaan

Suurin potentiaali aurinkosähkön hyödyntämiselle on luonnollisesti suurilla rakennuksilla, joiden kattorakenteet voidaan suunnitella jo alun perin aurinkopaneeleille sopiviksi.

Ensimmäiset suuret aurinkovoimalat ovat jo valmistuneet, sillä HSY toteutti Pitkäkosken vedenpuhdistamolle 475 kilowatin aurinkovoimalan vuonna 2017 sekä tätä ennen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle 257 kilowatin, Vanhankaupungin vedenpuhdistamolle 105 kilowatin ja Espoon Mikkelänkallion tukikohtaan 117 kilowatin aurinkovoimalat. HSY:n pääkonttorin katolla sekä Ruskeasannan ja Jorvaksen Sortti-asemilla on myös aurinkovoimalat. HSY:llä on suunnitteilla lähivuosille useita merkittäviä uusia voimalatoteutuksia.

HKL-liikelaitos tiedotti huhtikuussa 480 kilowatin voimalasta, joka asennetaan metrovarikon katolle loppuvuodesta 2018. HKL:n mukaan aurinkovoimala on taloudellisesti kannattava investointi ja se maksaa itsensä takaisin 14 vuoden aikana. Metrovarikon aurinkovoimala toteutetaan paneelikohtaisilla optimisaattoreilla, jotka tuovat voimalan sähköntuotantoon tehokkuutta, joustavuutta ja turvallisuutta.

Tukkutorin alueelle suunnitellaan uutta pakastamorakennusta, jonka katolle on tulossa 350 kilowatin tehoinen aurinkovoimala.

Kunnat yhdistivät voimansa aurinkovoimaloiden tilaajana

Helsingin kaupunki on mukana vuonna 2016 tehdyssä kuntien yhteishankinnassa, joka koskee aurinkosähköjärjestelmiä. Toimittajaksi valikoitui GEF (GreenEnergy Finland Oy), joka toimittaa järjestelmät avaimet käteen -periaatteella joko kertahankintana tai perustuen kuukausimaksuun.

Helsingin uusi kaupunkistrategia asettaa kaupungille kunnianhimoiset ilmastotavoitteet: Helsingistä tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 60 prosenttia vuosina 1990-2030. Tavoite edellyttää huomattavaa uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä.

Helsingin kaupunki/CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni