Merien happamoituminen jatkuu nopeana

13.12.2013 12:54

Tiedemiesten mukaan maailman valtameret happamoituvat tällä hetkellä nopeammin kuin kertaakaan viimeisen 300 miljoonan vuoden aikana. Happamoituminen voi lisääntyä jopa 170 prosentilla tämän vuosisadan loppuun mennessä päästöjen kasvun jatkuessa.

- Näissä (vuoden 2100) olosuhteissa jopa 30 prosenttia merieliöstä kuolisi. Ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat suurin syy tilanteeseen. Voimme erittäin suurella todennäköisyydellä sanoa, että meret sitovat tällä hetkellä päivittäin yli 20 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ilmakehästä, International Biosphere-Geosphere Programme (IBGP) -tutkimusohjelman marraskuussa julkaisemassa Ocean Acidification Summary for Policymakers 2013 -raportissa todetaan.

Hiilidioksidin sitoutuminen meriin muuttaa veden pH-arvoa. Teollisen vallankumouksen jälkeen meriveden happamuus on kasvanut 26 prosentilla.

Tutkijoiden mukaan muutoksen nopeus on ennennäkemätön.

- Geologista näytteistä ei ole löydety mitään ajanjaksoa ainakaan 300 miljoonaan vuoteen, jossa happamuuden muutos olisi näin nopeaa. Käytännössä monet eliöt eivät ehdi sopeutua muutokseen. Esimerkiksi korallit ovat suuressa vaarassa, ranskalaisen CNRS-tutkimuslaitoksen professori Jean-Pierre Gattuso sanoi.

- Erittäin hälyyttävää on se, että skenaarion mukaisilla pH-arvoilla useimpia nilviäisiä tai kotiloita ei enää vuonna 2100 juurikaan olisi. Vaikutukset olisivat massiiviset koko ekosysteemissä. Tutkimuksessa on huomioitu vain happamuuden muutoksen vaikutuksia, lämpenemistä ei ole tarkasteltu. Kun nämä yhdistetään, vaikutukset voivat olla vielä suuremmat, Gattuso sanoi.

Merten happamoituminen on nopeinta arktisilla vesillä. Gattuson mukaan muutoksen vaikutukset ovat paikoin jo havaittavissa.

- Kalsiumkarbonaattikuoristen eliöiden osalta muutoksia nähdään, Gattuso sanoi.

Tutkijoiden mukaan happamoitumista voisi teoriassa vähentää levittämällä meriin massiivisia määriä esimerkiksi kalkkikiveä.

- Käytännössä se ei ongelman laajuuden vuoksi voisi kuitenkaan olla globaali ratkaisu. Teknologian avulla paikallista apua olisi kuitenkin joissain määrin mahdollista saada. Ja silloinkin alueelle, jossa veden vaihtuvuus olisi vähäistä. Ainoa todellinen keino ratkaista ongelma on päästöjen nopea ja massiivinen vähentäminen, Gattuso sanoi.