Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 02.12.2021

Ilmastouutisia

Merenpinta nousee ennusteita nopeammin: "Arviot alakantissa"


03.11.2012 14:50

Arkistokuva.

Kuva: Flickr/lana

Tiedemiesten mukaan merenpinta nousee nopeammin kuin hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut uusimmassa, vuoden 2007 ilmastoraportissaan. Sen mukaan merenpinta nousisi tällä vuosisadalla 0,2 - 0,5 metriä.

Mittausten mukaan kuitenkin näyttää siltä, että nykyisellä merenpinnan nousutahdilla päädyttäisiin ainakin yhden metrin merenpinnan nousuun vuosisadan loppuun mennessä.

IPCC:n neljäs ja viimeisin arviointiraportti valmistui vuonna 2007. Ensimmäinen osaraportti käsitteli ilmastonmuutoksen havaittuja ja ennakoituja muutoksia sekä niiden syitä. Toisessa osaraportissa käsiteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja kolmannessa ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Seuraavaa eli viidettä arviointiraporttia valmistellaan parhaillaan, ja se julkaistaan syksyllä 2014.

Coloradon yliopiston geologi Bill Hayn mukaan käytössä olevat mallit merenpinnan nousun ennustamiseen tuottavat aliarvioita. Ne eivät ota huomioon asiaan vaikuttavia kriittisiä takaisinkytkentämekanismeja. Hayn mukaan merenpinnan tason kehittymistä arvioitaessa olisi tarkasteltava nykyistä tarkemmin arktisen alueen muun muassa merijään määrää ja Grönlannin jäätikön tilannetta.

- Merijään sulaminen ei sinänsä nosta merenpintaa, mutta se aiheuttaa arktisen alueen lämpenemistä, mikä johtaa jäätiköiden sulamiseen muun muassa Grönlannissa ja Kanadan pohjoisosissa. Merijään sulaminen aiheuttaa muutoksia merivirtoihin, jolloin eteläisiltä merialueilta virtaa enemmän lämmintä vettä pohjoiseen, Hay sanoi.

Tutkijoiden mukaan sulavan merijään ansiosta muuttuvat merivirrat ovat käytännössä valtava lämpöpumppu, joka lämmittää arktista aluetta. Hayn mukaan ilmiötä ei ole huomioitu tietokonemalleissa. Lisäksi jäätön meri sitoo itseensä lämpöä, kun taas jää heijastaa säteilyä takaisin avaruuteen.

Tutkijat ovat aiemmin arvioineet, että Grönlannin sulamiseen merkittäviltä osin kuluisi tuhansia vuosia. Hayn mukaan Grönlanti voi kuitenkin sulaa lähes kokonaan vain muutamassa vuosisadassa jopa luonnollisen ilmaston vaihtelun seurauksena. Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen kiihdyttää sulamista entisestään. Grönlannin jäämassat riittäisivät nostamaan merenpintaa useilla metreillä.

Viime kesänä Grönlannin jäätiköiden sulaminen oli ennätyksellisen laajaa.

Tutkijat selvittivät myös maaperän kosteuden ja pohjaveden pumppauksen vaikutuksia ilmaston lämpenemiseen.

- Näyttää siltä, että kaikki tutkimamme takaisinkytkennät ovat ilmastonmuutosta ja merenpinnan nousua kiihdyttäviä. Maapallon ilmastolla näyttää olevan useita vakaita tiloja, joiden välillä muutokset voivat olla hyvin nopeita. Ihmisen toiminnan vaikutuksesta näyttää siltä, että ilmasto on siirtymässä nopealla tahdilla uuteen tilaan, Hay sanoi.

CO2-raportti

Bookmark and Share






38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska