Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 02.08.2021

Ilmastouutisia

Metaanipitoisuuden nousun taittumisen syy selvitetty


15.08.2011 13:11

Riisiviljelmä.

Kuva: Flickr / jungleboy

Metaanipitoisuuden kasvu alkoi hidastua 1980-luvun puolivälissä, ja se pysähtyi vuosituhannen vaihteen tienoilla. Tutkijoiden mukaan pitoisuuden kasvu taittui, kun riisinviljelyssä aloitettiin laajemman lannoitevalikoiman käyttö ja maakaasun käyttö yleistyi.

Tiedot perustuvat kahteen erilliseen tutkimukseen, jotka on julkaistu Nature-lehdessä.

Tutkimuksissa pyrittiin ratkaisemaan ongelma, joka on hämmentänyt tutkijoita vuosien ajan: miksi ilmakehän metaanipitoisuuden nousu alkoi hidastua 1980-luvun puolivälissä, kun kasvu sitä ennen oli ollut tasaista.

Ongelma ratkaisu on tärkeää, koska teollisen vallankumouksen jälkeen ilmakehän metaanipitoisuus on noussut 150 prosenttia. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on vastaavassa ajassa noussut 40 prosenttia. Metaani on hiilidioksidia 20 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Massachusetts Institute of Technologyn tutkija Fuu Ming Kain mukaan metaanipäästöt pohjoisen pallonpuoliskon riisiviljelmiltä pienenivät, kun riisipeltoja alettiin lannoittaa synteettisillä lannoitteilla lannan sijaan. Samoihin aikoihin myös veden käyttöä vähennettiin.

Kalifornian yliopiston tutkimuksen mukaan metaanipitoisuuden nousun loppuminen ajoittui aikaan, jolloin maakaasun tuotanto kasvoi voimakkaasti sen tullessa hinnaltaan kilpailukykyiseksi öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden kanssa. Tästä syystä maakaasua alettiin tuottaa polttoaineeksi sen sijaan, että sitä olisi poltettu soihdussa. Metaanipäästöt fossiilisten polttoaineiden käytöstä vähenivät myös puhtaamma polttoteknologian ansiosta, vaikka polttoaineiden käyttö kasvoi.

- Maakaasun markkina-aseman paraneminen ja puhtaan teknologian kehittyminen johtivat metaanipäästöjen laskuun viime vuosituhannen loppupuolella, tutkijat toteavat.

Vaikka tutkimuksissa löydettiin eri syyt metaanipitoisuuden kasvun hidastumiselle, niin kummassakin tapauksessa syy löytyi ihmisen toiminnasta.

- Suurin osa metaanipäästöistä tulee joka tapuksessa pohjoiselta pallonpuoliskolta, Fuu sanoi Reutersille

Metaani suurimmat lähteet ovat polttoaineiden poltto, riisinviljely, hiilikaivokset, karjankasvatus ja trooppisten metsien hävitys.

- Tutkimme isotooppidataa nähdäksemme viimeisten 20-30 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Havaitsimme muutoksen isotooppikoostumuksessa erityisesti pohjoisella pallonpuoliskolla, Fuu sanoi.

Pitkän ajan dataa tutkimalla ja vertailemalla metaanipitoisuuksia eteläisen- ja pohjoisen pallonpuoliskon välillä tutkijat päätyivät siihen, että puolet pohjoisen pallonpuoliskon metaanipäästöjen vähenemisestä on selitettävissä riisinviljelyn päästöjen pienenemisestä.

- On tärkeää ymmärtää metaanipitoisuuteen vaikuttavat mekanismit. Jos ne tiedetään, voidaan politiikkatoimilla vähentää metaanipäästöjä, Fuu sanoi.

CO2-raportti

Bookmark and Share




Lisätietoa

Reutersin uutinen


26


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska