Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 25.05.2022

Ilmastouutisia

Ilmastonmuutos uhkaa arktisia sammalia


16.06.2011 15:04

Harvinainen Napakinnassammal.

Kuva: Kimmo Syrjänen

Sammalien uhanalaistumiskehitys jatkuu epäsuotuisana, vaikka muutokset edelliseen, vuonna 2000 tehtyyn, arviointiin eivät ole dramaattisia.

Tuoreimman, vuonna 2010 tehdyn arvion mukaan noin 20 prosenttia maamme sammalista on arvioitu uhanalaisiksi. Ilmastonmuutoksen merkitys sammalten uhanalaisuuden syynä ja uhkatekijänä nousi vahvasti esille.

Myös maatalouden synnyttämien perinteisten kulttuuriympäristöjen ja rantaluonnon merkitys uhanalaiselle lajistolle korostui. Tilanne ei ole parantunut vanhaa metsää ja lahopuujatkumoa vaativien lajien tai ravinteisten soiden ja erilaisten pienvesien sammallajien osalta. Eteläisessä Suomessa monien luontotyyppien huono suojelutilanne vaikuttaa heikentävästi useiden uhanalaisten sammallajien elinmahdollisuuksiin.

Vuonna 2010 valmistuneessa uhanalaisuusarvioinnissa oli mukana 906 sammallajia. Enemmistö (58 %) Suomen sammalista on elinvoimaisia. Edellisestä, vuoden 2000 arvioinnista uhanalaisuusluokka on huonontunut 10 prosentilla sammalista. Esimerkiksi 26 lajia aiemmin elinvoimaisiksi luokitelluista lajeista on nyt silmälläpidettäviä. Äärimmäisen ja erittäin uhanalaisiin on noussut 53 uutta lajia ja 12 sammallajin arvioidaan hävinneen Suomesta vuoden 2000 jälkeen.

Uhanalaisten sammalten elinympäristöjen luonnonhoitoon ja ennallistamiseen sekä huomiointiin maankäytön suunnittelussa tulee panostaa aiempaa enemmän. Vapaaehtoisen suojelun keinoja tulee hyödyntää uhanalaisten lajien esiintymien turvaamisessa ja suojelun rahoitus pitää varmistaa. Ilman kattavia ja oikein suunnattuja toimia sammalten uhanalaistumiskehitys tulee edelleen jatkumaan epäsuotuisana.
Ilmasto on jo muuttunut Pohjois-Suomessa

Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ennusteiden mukaan lämpötilat tulevat nousemaan nopeimmin ja eniten pohjoisessa. Samanaikaisesti sademäärät kasvavat ja äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät. Mallinnusten perusteella noin 25 prosenttia Fennoskandian tuntureiden kasveista arvioidaan häviävän vuosiin 2050-2080 mennessä ilmastonmuutoksen vuoksi.

Viimeisten vuosikymmenien aikana Pohjois-Ruotsin tuntureilla vuoden keskilämpö on kohonnut 2 °C ja kasvukausi pidentynyt koivuvyöhykkeessä 28 prosenttia sekä paljakalla 175 prosenttia. Vastaava muutos on myös havaittu Kilpisjärvellä: 1961-1985 ja 1986-2008 välillä on havaittu 14 prosentin nousu lämpösummassa ja kasvukauden piteneminen 8-10 päivällä. Sademäärä on jo kasvanut noin 20 prosenttia.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset maamme kasvillisuudessa ovat vielä vähäisiä ja näkyvät lähinnä kilpailukykyisen laajalle levinneen kasvilajiston runsastumisena. Tunturiekosysteemien sammalyhteisöissä muutos on helposti ennakoitavissa, koska sammalet ovat pitkäikäisiä ja muutokset niiden runsauksissa tapahtuvat vasta viiveellä. Ilmaston lämpenemisen arvioidaan olevan uhanalaisuuden syynä 27 ja yhtenä tulevaisuuden uhkatekijänä 126 sammallajilla. Todennäköisesti ilmastonmuutoksen merkitys uhkatekijänä on aliarvioitu.

Ympäristöministeriö - CO2-raportti

Bookmark and Share






4


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska