Teollisuusmaiden päästöleikkaukset hukkuvat tavaroiden tuontiin

02.05.2011 09:55

Kioton ilmastosopimuksen mallissa päästöt kohdistetaan tavaroita ja energiaa tuottavalle maalle. Tuotannon siirtyminen maan rajojen ulkopuolelle vähentää laskettavia päästöjä, vaikka todellisuudessa päästöt voivat jopa nousta.

Guardianin mukaan teollisuusmaiden päästövähennykset vuodesta 1990 lähtien ovat todellisuudessa mitätöityneet moneen kertaan kehittyvistä maista tuotujen tavaroiden takia. Suuri osa teollisuusmaissa kulutetuista tavaraista valmistetaan kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa. Näiden tavaroiden tuotannosta aiheutuneet päästöt eivät kuitenkaan näy teollisuusmaiden laskelmissa.

Päästöjen “ulkoistamista" on tutkittu aiemminkin, mutta viime viikolla julkaistu uusi tutkimus tarjoaa Guardianin mukaan ensimmäisen globaalin katsauksen siihen, kuinka kansainvälinen kauppa vääristää maiden todellisia hiilijalanjälkiä.

Arvostelijoiden mukaan Kioton sopimuksen päästöjen laskentatapa antaa rikkaille maille mahdollisuuden väittää, että ne ovat vähentäneet päästöjään, vaikka tosiassa päästöt on ulkoistettu kehittyviin maihin, joita Kioton ilmastosopimus ei sido.

Guardianin mukaan teollisuusmaat ovat vähentäneet päästöjään lähes kahdella prosentilla vuosien 1990 ja 2008 välillä, kun käytetään Kioton laskentatapaa. Mikäli tavaroiden tuonti ja vienti laskettaisi mukaan, olisi todellinen päästöjen kasvu jopa seitsemän prosenttia. Mikäli Venäjä ja Ukraina otetaan laskelmiin mukaan, olisi päästöjen todellinen kasvu jopa 12 prosenttia.

Teollisuusmaista voimakkaimmin päästöt ovat kasvaneet Yhdysvalloissa, joka ei ole ratifioinut Kioton sopimusta. Guardianin mukaan Yhdysvaltain päästöt ovat kasvaneet vuosien 1990-2008 välillä jopa 25 prosenttia, kun tuonti ja vienti otetaan mukaan. Yhdysvaltojen rajojen sisällä päästöt kasvoivat 17 prosenttia.

Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan Kioton laskentatavan mukaan EU:n päästöt laskivat vertailujaksolla kuusi prosenttia, mutta tuotannon ulkoistaminen huomioonottaminen laskee todellisen päästövähenemän vain yhteen prosenttiin.

- Tutkimuksemme osoittaa Kioton mallin ongelmat. Todellisia päästövähemiä ei ole välttämättä saatu aikaan. Tehokkaassa järjestelmässä myös tuonnit ja viennit tulisi saada laskelmiin mukaan, tutkimusta johtanut Glen Peters norjalaisesta Centre for International Climate and Environmental Research -tutkimuslaitoksesta sanoi.

Tutkimus osoittaa, että viennillä ja tuonnilla voi olla merkittävät vaikutukset maan päästöihin, riippuen tarkastelutavasta. Esimerkiksi maailman suurimman kasvihuonekaasujen päästäjän, Kiinan, talous perustuu voimakkaasti vientiin. Mikäli vientiin menevien tuotteiden päästöt vähennettäisiin Kiinan päästötaseesta, tippuisivat maan päästöt noin viidenneksellä. Kulutusperusteisella tarkastelutavalla Yhdysvallat olisi edelleen maailman suurin kasvihuonekaasujen päästäjä.

Kiinassa pääsee ilmaan noin 75 prosenttia kaikista teollisuusmaiden ulkoistamista päästöistä.

Ympäristöjärjestöjen mukaan päästöt tulisi laskea palveluiden ja tavaroiden kulutuksen, ei tuotannon mukaan. Tavararoiden kulutusperusteinen laskenta on kuitenkin erittäin haastavaa. Materiaalivirtojen ja niiden hiilijalanjälkien globaali seuranta on suuri haaste. Jotkut poliitikot ovat myös sitä mieltä, että vastuuta ei voida laittaa yksin kohdemaahan, vaan myös tuottajalla pitää olla vastuu. Tavaran ostajalla ei välttämättä ole mahdollisuuksia vaikuttaa toisen maan toimintatapoihin. Lisäksi yleensä molemmat osapuolet hyötyvät kaupankäynnistä, ja tämä voisi olla yksi peruste päästövastuun jakamiselle.