Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 25.01.2022

Ilmastouutisia

Uusi tutkimus todistaa: CO2 määrää ilmaston lämpötilan


15.10.2010 10:25

Vesihöyry ja pilvet ovat merkittävimmät tekijät kasvihuoneilmiössä. Uusi Science-lehdessä julkaistu tutkimus kuitenkin osoittaa, että maapallon lämpötila lopulta riippuu kuitenkin ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta.

NASA Goddard Institute for Space Studies:n (GISS) tutkijat selvittivät kasvihuoneilmiön luonnetta, ja selvensivät roolia, joka kasvihuonekaasuilla ja pilvillä on maapallolta lähtevän infrapunasäteilyn absorboimisessa. Tulosten mukaan hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, otsoni ja kloorihiilivedyt - eli kondensoitumattomat kasvihuonekaasut - ovat avainasemassa kasvihuoneilmiössä.

Ilman näitä kasvihuonekaasuja vesihöyry ja pilvet eivät pysty aiheuttamaan takaisinkytkentämekanismia, joka vahvistaa kasvihuoneilmiötä. Tutkimustulokset on julkaistu tänään Sciencessä.

NASA:n Gavin Schmidtin johdolla samasta aiheesta tehty, Journal of Geophysical Research -lehdessä julkaistava tutkimus osoittaa, että hiilidioksidin osuus kasvihuoneilmiössä on noin 20 prosenttia, vesihöyryn ja pilvien noin 75 prosenttia ja muiden kasvihuonekaasujen ja aerosolien noin 5 prosenttia.

Science -lehden tutkimuksen mukaan kondensoitumattomien kasvihuonekaasujen aiheuttama 25 prosentin osuus on avaintekijä kasvihuoneilmiön ylläpitämisessä. Näin ollen voidaan laskea, että hiilidioksidi vastaa 80 prosentista siitä säteilypakotteesta, joka ylläpitää kasvihuoneilmiötä.

Tutkimuksessa tehty säteilypakotelaskelma oli hyvin yksinkertainen. Kondensoitumattomat kasvihuonekaasut poistettiin globaalista ilmastomallista, jotta nähtiin, mitä kasvihuoneilmiölle tapahtuu.

Ilman kondensoitumattomien kasvihuonekaasujen apua maapallon kasvihuoneilmiö romahti ja vesihöyry hävisi nopeasti ilmakehästä ja maapallo peittyi jäähän. Tutkimuksessa osoitettiin, että vaikka vesihöyry on merkittävä tekijä kasvihuoneilmiössä, ei se yksinään pysty sitä ylläpitämään.

Tutkimustulokset täsmäsivät geologisten näytteiden kanssa. Jääkausien aikana hiilidioksidipitoisuus on ollut noin 180 ppm (miljoonasosaa) ja jääkausien välisinä lämpiminä jaksoina, interglasiaaleina, noin 280 ppm. Tutkijoiden mukaan globaali keskilämpötila on ollut interglasiaalien aikana vain noin 5 astetta korkeampi kuin jääkausien aikana.

Ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat nostaneet ilmaston lämpötilaa noin vuosisadassa lähes yhdellä asteella.

- Olemme tänään hiilidioksidipitoisuuden ollessa 390 ppm täysin tuntemattomalla alueella, jota voisi kutsua ”superinterglasiaaliksi” NASA:n David Rind sanoi.

- Tosiasia on, että ilmakehän hiilidioksidi toimii termostaatin tavoin säätäessään ilmaston lämpötilaa. IPCC on esittänyt hyvin selkeästi, että teollinen toiminta on aiheuttanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nopean nousun. Niinpä ei ole yllätys, että ilmaston lämpeneminen voidaan linkittää suoraan ihmisen toiminnan aiheuttamaan hiilidioksidipitoisuuden kasvuun, NASA:n Andrew Lacis sanoi.

CO2-raportti

Bookmark and Share




Lisätietoa

Tutkimusartikkelin tiivistelmä Sciencessä
Tietoa tutkimuksesta NASA:n sivuilla


38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska