Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 20.09.2021

Ilmastouutisia

Kasvien tuottavuus näyttää heikentyneen - syy ilmastonmuutoksessa


24.08.2010 09:07

NASAn kuvassa näkyy kasvanut tuotanto vihreällä ja vähentynyt punaisella. Kuva on muodostettu vuoden 2003 tietojen perusteella. Vuosien 2000-2009 välillä tuottavuus laski globaalisti, mm. paikallisen kuivuuden takia.

Kuva: NASA Goddard Space Flight Center

NASAn rahoittamassa tutkimuksessa selviteltiin maailmanlaajuisesti kasvien tuottavuutta. Aikaisemman tutkimuksen perusteella oletettiin, että maakasvien tuottavuus on nousussa.

Vuoden 2003 tutkimuksen mukaan maakasvien tuottavuus kasvoi maailmanlaajuisesti peräti kuusi prosenttia vuosina 1982-1999.

Syynä oli se, että lähes kahden vuosikymmenen ajan lämpötila, auringon säteily ja veden saatavuus olivat ilmastonmuutoksen seurauksena kasvulle suotuisat.

Uutta tutkimusta tehdessään tutkijat Maosheng Zhao ja Steven W. Running Montanan yliopistosta odottivat samansuuntaisia tuloksia, koska viime vuosikymmen (2000-2009) oli mittaushistorian kaikkien aikojen lämpimin. Tutkijat kuitenkin huomasivat, että tiettyjen alueiden kuivuusjaksojen negatiivinen vaikutus ylitti pidemmän kasvukauden positiiviset seuraukset maailmanlaajuiseen kasvien tuottavuuteen vuosina 2000-2009. Tulokset julkaistiin Science-lehdessä 20. elokuuta.

Korkeilla leveysasteilla kasvua rajoittaa yleensä lämpötila ja aavikoilla veden puute. Alueittain rajoittavat tekijät kuitenkin vaihtelevat kasvukauden mittaan.

Zhaon ja Runningin analyysi osoitti, että vuoden 2000 jälkeenkin pohjoisen pallonpuoliskon korkeilla leveysasteilla sijaitsevat ekosysteemit ovat edelleen hyötyneet nousseista lämpötiloista ja pidemmästä kasvukaudesta. Tätä positiivista vaikutusta kuitenkin heikentää lämpenemiseen liittyvä laajamittainen kuivuus, joka rajoittaa kasvua eteläisellä pallonpuoliskolla. Tästä seuraa maailmanlaajuisesti tarkasteltuna maan tuottavuuden heikentyminen.

Verrattuna kuuden prosentin kasvuun 1980- ja 1990-luvuilla viimeisimpien kymmenen vuoden aikana havaittu lasku on vähäinen, vain yksi prosentti. Muutos kuitenkin voi tulevaisuudessa vaikuttaa elintarvikkeiden ja biopolttoaineiden tuotantoon sekä maailmanlaajuiseen hiilen kiertokulkuun.

- Pidämme tätä hieman yllätyksellisenä ja mahdollisesti politiikan kannalta merkittävänä tietona, sillä aiemmin tutkimukset osoittivat, että ilmaston maailmanlaajuinen lämpeneminen saattaisi auttaa kasvien kasvua ympäri maailmaa, Running sanoo.

- Nämä tulokset ovat poikkeuksellisen merkittäviä, koska ne osoittavat, ettei maailmanlaajuisen ilmaston lämpenemisen nettovaikutus maakasvillisuuden tuottavuuteen ole välttämättä positiivinen, vaikka näin dokumentoitiin 1980- ja 1990-luvuilla, sanoo maaekosysteemien ekologiaa tutkivan ryhmän johtaja Diane Wickland Nasasta.

- Tämä on melko vakava varoitus siitä, ettei lämpeneminen paranna kasvien kasvua loputtomasti, Running sanoo.

- Maa-alueiden nettotuottavuuden heikkeneminen tämän viimeisimmän vuosikymmenen aikana osoittaa, että lämpötilan, sademäärän, pilvisyyden ja hiilidioksidin monimutkainen yhteisvaikutus luultavasti muidenkin tekijöiden, kuten ravinteiden ja maankäytön, kanssa ratkaisee tuottavuuden kehittymisen tulevaisuudessa, Wickland sanoo.

Kasvillisuus toimii hiilinieluna, joten kasvien tuottavuuden muutos voi vaikuttaa myös ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksiin. Lisäksi kasvien kasvun heikentyminen voi olla haaste ravinnontuotannolle.

- Se mahdollisuus, että tulevaisuudessa lämpeneminen heikentää tuottavuutta vielä lisää, ei ennusta hyvää biosfäärin kyvystä täyttää monia yhteiskunnallisia maatalouden, kuidun tarpeen ja yhä enemmän myös biopolttoaineiden tuotannon vaatimuksia, Zhao sanoo.

- Vaikkei heikkenemistrendi jatkuisi, metsien ja viljelymaiden voi olla viimeisimmän vuosikymmenen heikkenemisen seurauksena tavattoman vaikeaa selvitä elintarviketuotannon, biopolttoaineiden tuotannon ja hiilidioksidin sitomisen aiheuttamista haasteista, Wickland sanoo.

Jari Kolehmainen

Bookmark and Share




Lisätietoa

Artikkeli Science-lehdessä
NASAn tiedote


26


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska