Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 17.08.2022

Ilmastouutisia

Arktisen alueen metaanipäästöt ennätyslukemissa


17.01.2010 15:38

Ikiroutaan on varastoitunut valtavasti metaania. Ilmaston lämpeneminen uhkaa vapauttaa metaanin, joka kiihdyttäisi entisestään lämpenemistä.

Kuva: Flickr/RL

Asiantuntijoiden mukaan arktisen alueen metaanipäästöt ovat nousseet nopeasti kohoavien lämpötilojen vuoksi lähes kolmanneksella viimeisen viiden vuoden aikana

Guardian-lehden mukaan tuore havainto on jatkoa viime vuosien aikana julkaistuille raporteille, joiden mukaan laajat suoperäiset ikiroudassa olleet maa-alueet ovat alkaneet sulaa vapauttaen samalla suuria määriä metaania ilmakehään.

Ikiroudassa valtavat metaanivarastot

Ikiroutaan on sitoutunut miljardeja tonneja metaania, joka on monin verroin hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Ikiroudan sulaminen on saanut tiedemiehet huolestumaan, koska potentiaalisesti vapautuvat valtavat metaanivarastot voivat tehdä ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun hyödyttömäksi.

He pelkäävät, että metaanin aiheuttama lämpötilan nousu kiihdyttää metaanin vapautumista entisestään. Tämän takaisinkytkennän seurauksena lämpötilat voivat nousta huomattavasti ennustettua nopeammin.

Edinburghin yliopiston tutkija Paul Palmerin mukaan pohjoisten alueiden suo-alueet ovat toistaiseksi vain pieni metaanin lähde, mutta päästöjen kasvu kolmanneksella viidessä vuodessa on erittäin merkittävä asia. Se osoittaa hänen mukaansa, että pienikin lämpötilan nousu voi aiheuttaa suuren nousun metaanipäästöissä.

Arktisilla alueilla jopa 10 asteen lämpötilan nousu mahdollinen

Ilmasto lämpenee arktisilla alueilla nopeammin kuin missään muualla maailmassa. Joillain alueilla lämpötila on noussut jo 2,5 astetta, ja ennustettu lämpenemin vuoteen 2100 mennessä on jopa yli 10 astetta, mikäli hiilidioksidipäästöjen nousu jatkuu nykyisellä tahdilla, kirjoittaa Guardian.

- Tämä tutkimus ei osoita, että arktinen alue olisi ohittanut "tipping pointin", mutta tutkimuksen tulisi avata ihmisten silmät. Se osoittaa positiivisen takaisinkytkennän, ja että korkeampi lämpötila aiheuttaa enemmän metaanipäästöjä ja nopeampaa lämpenemistä, Palmer sanoi.

Palmerin mukaan arktisen alueen kohonneet metaanipäästöt riittävät selittämään ilmakehän metaanipitoisuuden nousun vuodesta 2007 lähtien. Sitä ennen metaanitasot olivat lähes vakioita noin vuosikymmenen ajan. Metaanipitoisuuksien arvioitiin vakiintuneen ilmastonmuutosta hillitsevien toimien vuoksi: kaatopaikoilta ja hiilikaivoksista on otettu metaania talteen ja maakaasuputkien kunnon parantaminen on vähentänyt vuotoja. Lisäksi Neuvostoliiton hajottua nautaeläinten määrä alueella laski, eikä ole palannut lähtötilanteeseen. Nautakarjan suolistokäyminen tuottaa merkittäviä määriä metaania.

Arktiset metaanipäästöt nousseet 31 %

Tiedelehti Sciencessa julkaistu tutkimus osoittaa metaanipäästöjen nousseen arktisella alueella 31 prosenttia vuosia 2003-2007. Nousu vastaa noin miljoonaa lisätonnia metaania ilmakehään joka vuosi. Palmer huomauttaa kuitenkin, että viiden vuoden jakso on liian lyhyt, jotta voitaisiin varmasti päätellä pysyvä kehityksen suunta.

Tutkijat käyttivät mm. satelliittimittauksia pitoisuuksien selvittämiseen. He huomasivat, että noin puolet metaanista vapautuu trooppisilta alueilta, kuten Amazonin ja Kongon sademetsistä. Amazonin alueen metaanipäästöt olivat noin 20 miljoonaa tonnia, ja Kongo-joen alueen päästöt 26 miljoonaa tonnia. Riisinviljely erityisesti Kiinassa ja Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa aiheuttaa noin kolmanneksen kaikista metaanipäästöistä. Tällä hetkellä vain noin kaksi prosenttia kaikesta metaanista vapautuu arktisilta alueilta. Päästöjen nousu oli kuitenkin nopeinta ikirouta-aluille. Kokonaisuudessaan metaanipäästöt nousivat 7 prosenttia vuosina 2003-2007.

- Tutkimusmenetelmämme auttaa määrittämään kasvihuonekaasut satelliittien avulla tietyltä alueelta. Näin voidaan seurata sekä luonnollisia, että ihmisen aiheuttamia päästöjä, Palmer sanoi.

- On häpeällistä, että niin vähän satelliitteja on valjastettu mittaamaan kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania. On epävarmaa, voimmeko jatkaa mittauksia tulevaisuudessa. Osa tutkimukseen käytetyistä satelliiteista on jo ylittänyt arvioidun käyttöikänsä, Palmer pahoittelee.

Uuden tutkimuksen perusteella tutkijat toistavat varoituksensa, että pienikin ilmaston lämpötilan nousu voi aiheuttaa valtavia metaanipäästöjä ikiroudan sulaessa. Ranskalaisen tutkijan Phillipe Ciaisin mukaan kahden asteen lämpötilan nousu voi aiheuttaa miljardien metaanitonnien vapautumisen.

Tietoa metaanista

Vaikka hiilidioksidi saa suurimman huomion ilmastonmuutoskeskustelussa, metaani on kuitenkin huomattavasti potentiaalisempi kasvihuonekaasu. Sen lämmitysvaikutus on noin 20-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Vaikka metaanipitoisuudet ovat toistaiseksi verrattain pieniä, se on kuitenkin vastuussa noin viidenneksestä ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemistä.

Metaania muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainetta.

Metaani säilyy ilmakehässä vain reilun vuosikymmenen, kun hiilidioksidin elinikä ilmakehässä on satoja vuosia. Tästä syystä joidenkin tutkijoiden mukaan metaanipäästöjen vähentämisellä voitaisiin ilmastotaistelussa saada aikaan nopeampia tuloksia, kuin hiilidioksidipäästöjen leikkauksilla.

CO2-raportti

Bookmark and Share






4


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska