Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 17.08.2022

Ilmastouutisia

"Tipping point" ehkä jo ohitettu Etelämantereella - merenpinta voi nousta


15.01.2010 08:01

Yleiskuva alueesta.

Kuva: NASA / Google

Uuden tutkimuksen mukaan Etelämantereen valtava jäätikkö on jo ohittanut “tipping pointin", eli tilanteen, jossa jäätikön sulamista ei voida enää pysäyttää. Jäätiköltä on hävinnyt suuria määriä jäätä viimeisten vuosikymmenten aikana, ja jäätikön totaalinen romahtaminen uhkaa nostaa merenpintaa jopa 24 senttimetrillä.

Pine Island (PIG) on jäätikkö läntisellä Etelämantereella. Jo vuonna 2004 satelliittikuvista havaittiin, että jäätikkö on alkanut ohentua, ja jään häviämisnopeus oli 25 prosenttia suurempi kuin 30 vuotta sitten.

Tutkimuksia on tehty nyt uudella kolmiulotteisella menetelmällä, joka osoittaa, että PIG on todennäköisesti ohittanut kriittisen “tipping pointin", ja tulee todennäköisesti menettämään 50 prosenttia jäämassastaan seuraavan 100 vuoden aikana. Tämä nostaisi merkittävästi merenpintaa joka puolella maailmaa.

Tutkijaryhmä sanoo käytetyn laskentamallin olevan suhteellisesta yksinkertaisuudestaan huolimatta optimistinen, ja PIG saattaa hävitä paljon nopeamminkin.

Oxfordin yliopiston Richard Katz kollegoineen kehittivät mallin selvittääkseen, voiko jäätikön “maadoituksen", eli kelluvan jäälautan merenpohjaan yhdistävän osan vetäytyminen romahduttaa mannerjään.

Lämpimät meret

Ilmastonmuutos lämmittää Amundsenin merta, joka on Tyynen valtameren eteläisin osa. Nouseva merenpinta työntää lämmintä vettä jääkuoren alle sulattaen sitä alapuolelta.

Kohottamalla merenpintaa, ja näin myös mannerjään merenpohjaan yhdistävää osaa, Katzin tutkijaryhmä pystyi määrittämään pisteen, josta ei ole enää paluuta jäätikön pelastamiseksi. Tämä johtuu siitä, että Etelämanterella merenpohjassa on pieni kieleke: se nousee hitaasti mannerjalustaa kohden, sitten putoaa painaumaan, ennen kuin nousee uudestaan rantaviivalle. Tutkijat havaitsivat, että niin kauan kuin “maadoitus" on kiinni ulompana merenpohjassa, pienet muutokset ilmastossa aiheuttavat pieniä muutoksia jään määrässä.

Mutta heti kun maadoittava osa liikkuu kielekkeen yli, ja siirtyy syvemmälle merenpohjassa olevaan painaumaan, tilanne muuttuu kriittisesti.

- Kun maadoittava osa ylittää kielekkeen, pieni muutos ilmastossa aiheuttaa nopean ja peruuttamattoman jään häviämisen, Katz sanoi.

"Tipping point"

Katzin mallin mukaan maadoittava osa ohitti todennäköisesti kielekkeen vuonna 1996, ja jäätikkö ohenee tällä hetkellä kiihtyvällä tahdilla.

- Mallin osoittaa, että PIG:n maadoitus on vetäytynyt yli 200 kilometriä. Ennen kuin vetäytyminen loppuu, PIG tulee menettämään 50 prosenttia massastaan, mikä nostaa merenpintaa 24 senttimetriä, sanoi British Antartic Survey:n Richard Hindsmarsh.

Mallin mukaan myös PIG:n vieressä oleva Thwaite-jäätikkö on ohittanut “tipping pointin". Mikäli molemmat jäätiköt romahtavat, nousee merenpinta jopa 52 senttimetriä.

- Havainnot ovat osoittaneet, että malli aliarvioi huomattavasti nopeutta, jolla PIG:n maadoitus vetäytyy, Katz sanoo.

- Tärkein viestimme on, että meidän on oltava huolissamme palautumattomasta sulamisesta Etelämantereen länsiosissa. Asian varmistamiseksi ei tarvita enää lisää tutkimustyötä, Katz lisäsi.

CO2-raportti

Bookmark and Share






4


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska