Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 02.12.2021

Ilmastouutisia

Kylmä ajanjakso ei tarkoita että ilmastonmuutos ei etenisi


14.01.2010 10:16

Alkutalven kylmyys Euroopassa ja laajoilla alueilla muuallakin pohjoisella pallonpuoliskolla ei ole merkki ilmaston lämpenemisen hidastumisesta. Ilmatieteen laitos korostaa, että luontaisen vaihtelun vuoksi kylmiä talvia on myös tulevaisuudessa, mutta ne ovat yhä harvinaisempia.

Tämän talven kylmyys ei ole merkki ilmaston lämpenemisen hidastumisesta. Ilmaston lämpenemisestä huolimatta luonnolliset vaihtelut säässä jatkuvat myös tulevassa ilmastossa.

- Ilmastonmuutos jatkuu edelleen ja sen vaikutukset tulevat näkymään entistä selvemmin pitkällä aikavälillä. Noin sadan vuoden kuluttua tämän kaltaiset talvet ovat Suomessa jo poikkeuksellisia, ja toissatalven kaltaiset lauhat talvet selvästi tavanomaisempia kuin nykyilmastossa, toteaa meteorologi Asko Hutila Ilmatieteen laitoksesta.

Etelä-Suomen talvien arvioidaan tuolloin olevan tyypillisesti samankaltaisia kuin Pohjois-Saksan talvet nykyisin ja Pohjois-Suomen talvien samankaltaisia kuin Etelä-Suomen talvet nykyisin. Ilmaston lämpenemisen vaikutuksen arvioidaankin olevan tuntuvinta nimenomaan talvien keskilämpötilassa.

Suomen säähän kuuluu suuri vaihtelu

Suomessa ja muualla korkeilla leveysasteilla sää on vaihteleva. Suuret vaihtelut Suomessa johtuvat toisaalta pohjoisesta sijainnista ja toisaalta sijainnista laajan mantereen laidalla. Talvisin kylmät ilmamassat eivät ole koskaan kovin kaukana Suomesta, sillä Venäjän mitataan usein alle -40 asteen lämpötiloja. Suursäätila eli vallitseva säätyyppi määrittää sen, miten matalapaineet ja korkeapaineet ovat sijoittuneet. Tämä vaikuttaa ilmavirtauksien suuntiin. Tänä talvena suursäätila on ollut sellainen, että arktisilla alueilla on vallinnut korkeapaine, kun taas Atlantin matalapaine on ollut etelämpänä kuin tavallisesti ja ulottunut Välimeren alueelle. Näin idästä on päässyt virtaamaan kylmää ilmaa suurimpaan osaan Eurooppaa.

Alkutalvi ei poikkeuksellisen kylmä

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomen alkutalvi ei ole ollut poikkeuksellisen kylmä, vaan vastaavaa sattuu keskimäärin kerran viidessä vuodessa. Esimerkiksi alkutalvi 2002-2003 oli selvästi kylmempi kuin tämä alkutalvi. Tämän talven saa tuntumaan kylmältä se, että usea edeltävä talvi on ollut selvästi tavanomaista lauhempi. Esimerkiksi talvi 2007-2008 oli poikkeuksellisen lauha. Keski-Euroopassa ja etenkin Brittein saarilla tämän kylmien olojen toistumisaika on pitempi kuin mitä Suomessa nyt on havaittu. Verrattaessa pohjoisella pallonpuoliskolla tämän alkutalven keskilämpötilaa pitkäaikaiseen keskiarvoon havaitaan, että tavanomaista kylmempää on ollut vyöhykkeellä, joka ulottuu Itä-Aasiasta, Siperian yli Euroopan keski- ja pohjoisosaan. Pohjois-Amerikassa tavanomaista kylmempää on ollut Yhdysvaltojen itäosassa. Pohjoiselta pallonpuoliskolta löytyy kuitenkin laajoja alueita, joissa on ollut tavanomaista lämpimämpää. Tällaisia alueita ovat mm. Kanadan pohjoisosa, Grönlanti, Pohjois-Afrikka ja Euroopan kaakkoisin osa.

CO2-raportti

Bookmark and Share






38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska