Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 02.12.2021

Ilmastouutisia

Biopolttoaineohjelmat sisältävät riskejä


30.10.2009 07:22

Kuva: Susanna Altarriba

Biopolttoaineiden kasvava kysyntä aiheuttaa paineita energiakasvien viljelyyn. Kun aikaisemmin ruuantuotantoon käytetyt viljelys- ja laidunmaat siirtyvät uusille alueille energiakasvien viljelyn tieltä, voivat tästä aiheutuvat niin kutsutut epäsuorat päästöt olla kaksi kertaa niin suuret kuin suorat CO2-päästöt maa-alueilla, joilla energiakasveja viljellään.

Näin päättelee Jerry Melillon johtama tutkimusryhmä yhdysvaltalaisessa Marine Biological Laboratory:ssä. Lisäksi lannoitteiden käytön aiheuttamat N2O-päästöt voivat tulla vuosisadan loppuun mennessä vielä merkittävämmiksi kuin maankäytön muutoksen hiilidioksidipäästöt. Tutkimusryhmän rapotti julkaistiin viime viikolla Science Express -lehdessä.

Maankäytön muutokset voivat aiheuttaa päästöjä

Suorat maankäytön päästöt aiheutuvat maa-alueilla, joita käytetään ainoastaan energiakasvien viljelyyn. Epäsuoria maankäytön päästöjä syntyy, kun biopolttoaineiden kasvatuksen aloittaminen aikaisemmalla viljeys- tai laidunmaalla siirtää nämä toiminnot toisaalle. Kun uusia alueita otetaan viljeys- tai laidunkäyttöön, aiheuttaa tämä maankäytön muutos hiilidioksidipäästöjä.

Yksikään isoista maista ei tällä hetkellä huomioi biopolttoaineiden tuotantoon liittyviä maankäytön muutoksia päästölaskelmissaan. Epäsuoran maankäytön aiheuttamien päästöjen laskentatavasta on myös erimielisyyttä.

Melillon ryhmä käytti mallia, joka yhdistää eri tarpeista johtuvat maankäytön muutokset ja dynaamisen kasvihuonekaasulaskennan. Mallissa oli mukana huomattava määrä parametrejä, kuten maatalousmaan hoidon aiheuttama hiilen sitoutuminen, N2O-päästöt kasvavasta lannoitteiden käytöstä, hiilivarastojen ympäristövaikutukset, ja maankäytön muutoksen taloudelliset vaikutukset.

- Analyysimme on käsittääksemme laajin aiheesta tehty tutkimus, Melillo sanoi. –Tuloksemme osoittavat, että globaalin biopolttoaineohjelman aiheuttamat suorat ja epäsuorat maankäytön päästöt voivat saada aikaan huomattavia kasvihuonekaasujen päästöjä.

Biopolttoaineiden tuotanto vaatii valtavia maa-alueita

Malli ennustaa, että vuoteen 2100 mennessä biopolttoaineiden tuotannon vaatima maa-alue on suurempi kuin tällä hetkellä kaikkien viljelyskasvien vaatima maapinta-ala. Sen lisäksi epäsuorat maankäytön muutokset aiheuttavat jopa kaksi kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin suora maankäyttö.

-Merkittävät kasvihuonekaasupäästöt epäsuorista maankäytön muutoksista ovat globaalin biopolttoaineohjelman tahattomia seurauksia. Nämä muutokset pahentavat ilmastonmuutosta sen sijaan että ne auttaisivat ilmastonmuutoksen hillinnssä, Melillo sanoi. –Kuten tutkimuksemme osoittaa, nämä tahattomat vaikutukset ovat suurimmillaan, kun biopolttoaineiden tuotanto on yhteydessä metsien hävittämiseen.

Melillo ja hänen ryhmänsä simuloivat myös N2O-päästöjä, joita aiheutuu energiakasvien lannoituksesta. Mallin tulokset osoittavat, että vuosisadan kuluessa N2O-päästöt ovat merkittävämmässä osassa kuin CO2-päästöt. Vuoteen 2100 mennessä biopolttoaineiden käyttö aiheuttaisi yli puolet lannoitteiden käytön N2O-päästöistä.

- Maatalouden hyvät käytännöt, kuten lannoittamisen ajoittaminen kasvien ravinnetarpeen mukaan, voi vähentää biopolttoaineiden tuotannon N2O-päästöjä, tutkijat totesivat.

CO2-raportti

Bookmark and Share






38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska