Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 25.01.2022

Blogi

Leo Stranius:

Viesti ilmastojohtajille


06.12.2009 18:45

Tätä kirjoittaessa näyttää vahvasti siltä, että Kööpenhaminan ilmastokokouksessa saadaan aikaiseksi korkeintaan löyhä poliittinen julistus, jos sitäkään. Marraskuussa Aasian ja Tyynenmeren maiden APEC-kokouksessa Yhdysvaltain, Kiinan, Japanin, Venäjän, Australian ja Indonesian johtajat eivät pitäneet sitovaa ilmastosopimusta Kööpenhaminassa todennäköisenä.

Samaa on sanonut aiemmin jo YK:n ilmastosopimuksen pääsihteeri Yvo de Boer. Näin ollen neuvottelut jatkuvat, ja tavoitteena on saada aikaiseksi sitova sopimus vuoden 2010 aikana. Vaikuttaa siltä, että Kööpenhaminasta tulee pannukakku.

Jatkoaikaa tarvitaan, koska teollisuusmaat eivät ole olleet kykeneviä sitoutumaan päästövähennystavoitteisiin ja kehitysmaiden toimien rahoitukseen, joista ovat itse sopineet jo Balin ilmastokokouksessa joulukuussa 2007. Aikaa olisi ollut siis kaksi vuotta, mutta poliittista tahtoa ei ole löytynyt, ja neuvottelut ovat junnanneet paikallaan.

Erityisesti Yhdysvallat on vitkutellut omien sitoumustensa kanssa.

Toisaalta on syytä myös optimismiin. Poliittiset päättäjät tuskin kehtaavat tulla ulos Kööpenhaminan kokouksesta ilman mitään sopimusta.

Hiljattain Europarlamentti äänesti päätöslauselman puolesta, jossa teollisuusmailta vaaditaan 40 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä. Päätöslauselman mukaan jäsenmaiden tulee tehdä päästövähennyksensä ensisijaisesti itse eikä ostamalla päästöoikeuksia muualta. Myös Ruotsi ja Norja ovat sitoutuneet 40 prosentin päästövähennystavoitteisiin.

Hidastelu tulee kuitenkin kalliiksi. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että päästövähennysten viivyttely maksaa 330 miljardia euroa vuosittain. Tämä tarkoittaa noin 10 000 euron kustannuksia sekunnissa.

Kööpenhaminassa päättäjien kannattaisi siis olla lyhytsanaisia ja sitoutua kunnianhimoisiin päästövähennyksiin, joilla lämpeneminen pidetään alle kahdessa asteessa.

Ilmastohaasteeseen vastaamiseksi tulevan ilmastosopimuksen on käännettävä maailmanlaajuiset päästöt laskuun vuoteen 2015 mennessä.
Teollisuusmaissa päästöjä on vähennettävä vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Päästövähennyksistä suurin osa tulee toteuttaa kotimaassa. Sopimuksen sitoumuskauden tulee olla viisivuotinen, jotta tavoitteiden tasoa voidaan tarkistaa mahdollisimman pian ilmastotutkimuksen tulosten tarkentuessa. Lisäksi tavoitteena tulee olla metsäkadon pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä.

Teollisuusmaiden tuen avulla on varmistettava, että kehitysmaiden päästöt ovat 15 -30 prosenttia ennustettua alhaisemmalla tasolla vuonna 2020. Teollisuusmaiden on sitouduttava vuosittaiseen vähintään 110 miljardin euron julkiseen rahoitukseen vuoteen 2020 mennessä. Euroopan unionin osuus tästä tulee olla 35 miljardia. Rahoituksen pitää olla uutta, ja se tulee antaa nykyisten kehitysrahoitustavoitteiden lisäksi.

Rahoituksen riittävyys ja ennakoitavuus on varmistettava teollisuusmaiden sitovien rahoitusvelvoitteiden, päästöoikeuksien kansainvälisen huutokaupan sekä kansainvälisen lento- ja laivaliikenteen päästömaksujen avulla.

Jokaisen ilmastoneuvottelijan kannattaa jo nyt pohtia vastausta lastemme kysymykseen siitä, mitä teimme ilmastokriisin torjumiseksi silloin, kun jotain vielä oli tehtävissä. Tulevaisuudessa monet tämän päivän päättäjät ovat todennäköisesti syytettyjen penkillä, kun totuuskomissioissa arvioidaan sitä, kuka viivytti välttämättömiä päätöksiä, vaikka kaikki tieto, teknologia ja ymmärrys oli ulottuvillamme. Olisi tarvittu vain poliittisia päätöksiä.

Kokouksen aluksi maailman johtajille voisi näyttää vaikka Jari Sarasvuon kylttejä. Niissä lukee: fear less, love more and fight harder.

Kirjoittaja on Luonto-Liiton pääsihteeri. Kirjoitus on julkaistu myös MTV3:n verkkosivuilla.

Bookmark and Share




Lisätietoa

Leo Stranius: Tilanne on huolestuttava
Leo Stranius: Ekokaupunkien Eurooppa
Leo Stranius: Onko lasten tekeminen ilmastorikos
Leo Stranius: Vähähiilisien kesäloman askelmerkkejä
Leo Stranius: Haluan reaaliaikaisen sähkönkulutuksen mittauksen
Kirjoitus MTV3:n sivuilla


38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska