Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 30.09.2020

Blogi

Emma Lommi:

Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä


14.12.2015 10:05

Ilmastonmuutoksen sairastuvuutta ja kuolleisuutta todennäköisesti lisäävinä tekijöinä pidetään sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia katastrofeja, äärimmäisten lämpötilojen suoria terveysvaikutuksia, ilmastonmuutoksen aiheuttamien ekosysteemien häiriöiden seurauksena tapahtuvaa ravinnon pilaantumista sekä muutoksia taudinaiheuttajien elinolosuhteissa ja infektiosairauksien lisääntymisessä. Vaikutukset satoihin, hyötyeläimiin ja kalakantoihin aiheuttanevat elintason laskua ja köyhyyttä johtaen edelleen konflikteihin ja ilmastopakolaisiin.

WHO:n arvion mukaan 250 000 ihmistä kuolee vuosina 2030-2050 ilmastonmuutoksesta johtuviin syihin, joista merkittävimpinä pidetään kuumuutta, ripulia, malariaa ja lasten aliravitsemusta.

Luonnonkatastrofeissa kuolee vuosittain 60 000 ihmistä ja luonnonkatastrofien oletetaan lisääntyvän entisestään.

Vaikka ilmastonmuutoksen terveyshaitat korostuvat heikon elintason maissa, ei yksikään valtio voi ajatella olevansa vaikutuksien ulkopuolella. Suomessa vuosien 2003 ja 2010 helleaaltojen aikana yli 75-vuotiaiden päivittäiskuolleisuus lisääntyi keskimäärin 21 %.

Ilmastopakolaisuudesta voidaan nähdä maistiaisia jo Syyrian konfliktin myötä.

Tutkimuksen mukaan tunnettujen aikojen pahin kuivuus kuritti Syyrian hedelmällistä pohjoisosaa vuosina 2007-2010, joka pudotti maataloustuotantoa kolmanneksella. Puolitoista miljoonaa ihmistä pakeni maaseudulta kaupunkeihin, joissa köyhyys ja tyytymättömyys hallintoon lopulta purkautuivat protesteiksi ja yhteenotoiksi 2011.

Monilla ilmastonmuutosta lisäävillä tekijöillä on myös suora kuolleisuutta lisäävä vaikutus; WHO:n arvion mukaan ilman pienhiukkaset olivat aiheuttamassa maailmanlaajuisesti 7 miljoona ylimääräistä kuolemaa vuonna 2012, mikä merkitsee joka kahdeksatta kuolemantapausta.

Lihantuotanto on ylivoimainen ympäristön kuormituksessa kasvisruokavalioon nähden. Yksilölle runsas lihansyönti on itsessään riskitekijä sydän-ja verisuonisairauksiin, kuten verenpainetautiin, sepelvaltimotautiin ja diabetekseen, sekä useampaan eri syöpään. Brittitutkimuksen mukaan (Task Force on Climate Change Mitigation and Public Health (Woodcock ym., Lancet 2009) 30 prosentin väestötason vähennys lihansyönnissä vähentäisi sepelvaltimotaudin esiintyvyyttä 15 prosenttia. Auton vaihtaminen pyöräilyyn tai julkisilla kulkemiseen lisää suoraan myös yksilöön kohdistuvaa terveyshyötyä.

Ympäristöystävälliset ratkaisut kulkevat käsikädessä terveyden edistämisen kanssa. Tämän tulisi näkyä voimakkaammin ilmastonmuutoksen ympärillä käytävässä keskustelussa, joka usein sisältää negatiivisen ajatuksen ihmisestä uhraamassa omasta hyvinvoinnistaan tulevien sukupolvien vuoksi. Ilmastoystävälliset ratkaisut tulisi nostaa esiin myös yksilön terveyskäyttäytymisenä. Moniin nykypäivän villityksiin nähden ilmastoystävälliset ratkaisut ovat terveysvaikutuksiltaan parhaimmistoa.

Emma Lommi, Hallituksen jäsen, Ympäristövastaava, Lääkärin sosiaalinen vastuu - LSV ry

Tämä blogi on julkaistu osana ilmasto.orgin Pariisin ilmastokokouksen blogisarjaa. Ilmasto.org-sivuostolla näkyy suomalaisten järjestöjen tekemä työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Pääteemat ovat päästövähennyskeinot ja ilmastopolitiikka.

Bookmark and Share






35


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska