Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 02.12.2021

Ilmastouutisia

Kuinka lämmin kesä olikaan? Tässä mitatut faktat


05.10.2010 10:45

Itä-Euroopan ennennäkemätön helleaalto ja Venäjän kuivuus sekä metsäpalot nostivat ilmaston lämpötilat otsikoihin menneenä kesänä. Myös Yhdysvalloissa koettiin pitkiä hellejaksoja, jotka laittoivat sähköverkon ja terveydenhuollon koetukselle.

Keskusteluissa on jatkuvasti noussut esiin ihmisen osuus ilmastonmuutokseen.

NASAn avaruustutkimuskeskus Goddard Institute for Space Studies:n (GISS) tiedemiehet ovat nyt analysoineet globaalit lämpötilat selvittääkseen, kuinka lämmin kesä tosiasiassa oli verrattuna aiempiin vuosiin, ja onko ilmaston lämpeneminen aiheuttanut epätavallisia helleaaltoja.

GISS:n alanalyysien mukaan kesä-elokuun jakso oli 131-vuotisen mittaushistorian neljänneksi lämpimin. Vuonna 2009 sama jakso oli puolestaan historian toiseksi lämpimin. Vuonna 2010 kesälämpötiloja viilensi jonkin verran La Niña -ilmiö.

Tarkkojen lämpötila-analyysien avulla tiedemiehet pystyvät selittämään, miksi ihmisten käsitykset lämpötiloista vaihtelevat - usein virheellisesti - kun vuosia verrataan toisiinsa. Epätavallisen kuuma kesä sai ihmiset monin paikoin uskomaan, että ilmaston on lämmennyt todella paljon. Kylmä talvi sai puolestaan ihmiset epäilemään, onko ilmasto lainkaan lämpenemässä. Globaalit lämpötilamittaukset osoittavat, että paikallisista sääilmiöistä vedetyt johtopäätökset voivat olla harhaanjohtavia.

- Valitettavasti ihmiset tekevät viimeaikaisen sään perusteella johtopäätöksiä globaaleista ilmastotrendeistä. Toivomme, että ilmastoanalyysimme auttavat ihmisiä ymmärtämään, että yhden alueen jonkin ajanjakson lämpötiloilla on rajallinen vaikutus globaaliin lämpötilatrendiin, GISS:n johtaja James Hansen sanoi.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa oli tavanomaista kylmempi talvi, ja kansalaiset alkoivat epäillä ilmaston lämpenemistä. Globaaleissa mittauksissa viime talvi oli kuitenkin mittaushistoria toiseksi lämpimin.

Ennätyksiäkin rikottiin

Kevätjakso maaliskuusta toukokuuhun 2010 oli puolestaan mittaushistorian lämpimin. Kaikkien aikojen lämpimin vuosi koettiin vuonna 2005. Toistaiseksi on vielä epäselvää, tullaanko tänä vuonna rikkomaan viiden vuoden takainen ennätys.

- Todennäköisesti vuodet 2005 ja 2010 tulevat olemaan lämpötiloiltaan niin lähellä toisiaan, että voi olla vaikea sanoa kumpi oli lämpimämpi. Varmaa on kuitenkin se, että mittaushistorian lämpimin 12 kuukauden jakso saavutettiin vuoden 2010 puolivälissä, Hansen sanoi.

Venäjän helteitä pidetään ennen näkemättöminä. GISS:n mittaushistoriasta ei toista vastaavaa jaksoa löydy. Venäläisten meteorologien mukaan vastaavaa ei ole koettu tuhanteen vuoteen. Jotkut asiantuntijat arvioivat esiintymistodennäköisyyden olevan luokkaa kerran 15000 vuodessa.

Äärimmäiset ilmiöt herättävät luonnollisesti keskustelua ihmisen osuudesta ilmastonmuutokseen ja kysymyksen, voiko ilmaston lämpeneminen aiheuttaa jatkossa useammin vastaavia helleaaltoja. Tiedemiesten mukaan kyllä ja ei - yksinkertaista vastausta ei ole.

Säähän tietyllä alueella vaikuttaa niin useita monimutkaisia tekijöitä, että yksittäisen sääilmiön on vaikea sanoa johtuvan ilmastonmuutoksesta. Tästä näkökulmasta on oikein todeta, että Venäjän lämpöaalto ei johtunut ilmastonmuutoksesta.

Tilanne kuitenkin muuttuu, jos kysymys asetetaan toisin: Olisiko Venäjällä ollut vastaava lämpöaalto, jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus olisi ollut esiteollisen ajan tasolla?

Hansenilla on selvä vastaus.

- Lähes varmasti voidaan sanoa että ei olisi ollut.

Äärimmäisten sääilmiöiden esiintymistaajuus nousee erittäin voimakkaasti ilmaston lämmetessä.

- Mikäli lämpötilat eivät nousisi, Venäjän helteiden kaltaisen ilmiön todennäköisyys on äärimmäisen pieni, Hansen sanoi.

CO2-raportti

Bookmark and Share






38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska