Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 02.12.2021

Blogi

Antti Lauslahti:

Harhakäsityksiä lihan ilmastovaikutuksista


16.12.2009 23:24

On esitetty, että lihan syönnin vähentäminen auttaa merkittävästi ilmastomuutoksessa. On myös sanottu, että ruoka aiheuttaa kolmanneksen hiilijalanjäljestämme ja tuotantoeläimet edustaisi 18% ilmastomuutoksesta (FAO 2006) tai jopa yli 51%:a (World Watch 2009).

Suomessa on tänä vuonna tehty merkittäviä elintarvikkeita ja ilmastomuutosta koskevia tutkimuksia. Ne osoittavat kyllä, että mittasuhteet on ymmärretty väärin. Tässä yhteenveto harhakäsityksistä ja luvuista Suomessa.

Harhakäsitys 1. Ruoan, autoilun ja asumisen osuus on kukin kolmannes ilmastonmuutoksesta. - Ei, vaan elintarvikkeiden osuus on 18%!

Ilmastonmuutosta voidaan seurata sekä tuotannon että kulutuksen kautta:

Suomen tuotanto ja kasvihuonepäästöt 2007:

Energian osuus on 81%, maatalouden ollessa 7%. Maatalouden päästöt ovat pienentyneet Suomessa 23% vuodesta 1990.

Esim. liikenne ja lentoliikenne ovat samaan aikaan olleet voimakkaassa kasvussa! (Euroopassa maatalous -20%, autoilu +30%, lentoliikenne +80% vuodesta 1990)

Suomalaisten kuluttajien hiilijalanjälki:

Keskimäärin suomalaisen kuluttajan hiilijalanjälki on 10000 kg CO2e / vuosi. Elintarvikkeiden osuus on 1800 kg CO2e eli 18%, asumisen 32%, autoilun 21% ja muiden osuus 29% (lähinnä palvelut).

Mikäli elintarvikkeisiin lisätään esim. ruuan valmistus ja kaupassa käynti, nousee ruuan osuus 24%:iin.

Harhakäsitys 2. Tuotantoeläinten aiheuttama hiilijalanjälki on 18% (FAO 2006) tai 51% (World watch 2009)- ei vaan 8%!

Ketjuvastuu 2009 tutkimuksessa on selvitetty elintarvikeketjun hiilijalanjälki. Siinä todetaan, että lihan hiilijalanjälki on 25% ja maitotuotteiden hiilijalanjälki on 20% elintarvikkeista. Kun tämän laskee edellä mainitusta Envimat-luvusta saadaan liha ja maitotuotteiden osuudeksi 8%:a! (Ennakkotieto Ketjuvastuu 2009 raportista)

Harhakäsitys 3. Lihan syönnin vähentämisellä on merkittävä ilmastovaikutus - Ei ole, koska kaikella ruualla on hiilijalanjälki ja jättämällä yhden komponentin pois, korvaat sen toisella!

Eli edellä olevista luvuista voi laskea, että Suomessa lihan kulutuksen osuus ilmastonmuutoksesta on noin 450-500 kg CO2e vuodessa / hlö. Envimat-tutkimuksessa kasviperäisten ja eläinperäisten elintarvikkeiden hiilijalanjäljen ero on 36% eli ostamalla yhtä monella eurolla kasviperäisiä elintarvikkeita lihan sijaan, voisi säästö olla 36%.

Saman suuntaisen johtopäätöksen voi tehdä ConEnv tutkimuksessa, jossa verrattiin lautasmallin mukaisia lounaita ja niiden hiilijalanjälkeä. Pääruoka, jossa liha esiintyy edustaa n. 45% koko aterian hiilijalanjäljestä, kasvisten osuuden ollessa n. 25% ja maidon n. 30%. Näin ollen tuo vastaava runsaan kolmanneksen säästöpotentiaali voi kohdistua ainoastaan pääruokaan.

Harhakäsitys 4. Jättämällä lihan pois yhtenä päivänä viikossa, voit vaikuttaa helposti ilmastomuutokseen - ei vaan n. 30 kg CO2 / vuosi /hlö

Koska ihminen käytännössä korvaa lihan jollain muulla komponentilla, on potentiaalinen säästö vuositasolla vain n. 200 kg CO2e / hlö. Yhden viikonpäivän merkitys on siten n. 30 kg CO2e / hlö / vuosi. Tämä 30 kg CO2e vastaa esim. 200 km autolla ajoa! (Auto = 150 gr CO2 / km)

Harhakäsitys 5. Lihan poisjättäminen on helpoin tapa säästää ruoan kasvihuonekaasupäästöissä? - ei ole, miksi unohdetaan poisheitetty ruoka sekä alkoholi ja herkuttelutuotteet!

Envimat-tutkimuksesta voi laskea, että vaikka alkoholin hiilijalanjälki on pieni, niin kulutuksen ollessa niinkin suuri on jokaisen suomalaisen alkoholin hiilijalanjälki
yli 150 kg CO2e / vuosi! Myös ravintosuositusten ulkopuolisten herkuttelutuotteiden kulutuksesta aiheutuva hiilijalanjälki unohdetaan.

Alkoholi- ja herkuttelutuotteiden ilmastovaikutuksessa ei ole vielä otettu huomioon sairaus-ylipaino ym. aiheutuvia välillisiä hiilipäästöjä! Lihalla on merkittävä osuus esim. proteiini-, rauta- ja B12-vitamiinisaannissamme. Kaiken kaikkiaan poisheitetty ruoka on pahin ilmastoteko. Kun esim. koululainen ei syö koulussa lautasella olevaa ruokaa, heittää sen pois ja ostaa herkuttelutuotteita, on kyseessä huono teko sekä ilmastolle, että terveydelle!

Harhakäsitys 6. Vain ruoalla, asumisella ja autoilulla on siis kuluttajan kannalta päästöjä - ei ole, myös palveluilla on merkittävät päästöt; ryhmänä muut olivat siis 29% päästöistä!

Esim. jokaisella ostetulla palveluun käytetyllä eurolla on hiilijalanjälki. Yksi euro ostettuja palveluita aiheuttaa n. 300-500 gramman hiilijalanjäljen. Esim. yksi uimahallikäynti on 5 kg CO2e / käynti. Näin kerran viikossa käynti uimahallissa aiheuttaa yli 200 kg CO2e päästöt. (vrt tuo lihan potentiaalinen säästö)

Jokaisen sektorin tulee jatkossakin keskittyä pienentämään omaa ympäristön kuormitusta. Yritetään kuitenkin ymmärtää mittasuhteet oikein, ettemme ala tehdä päätöksiä tunnepohjalla.

Tähänkin asiaan on olemassa hyvää tietoa jo jonkin verran, joiden avulla ao. mittasuhteet on voitu laskea.

Kirjoittaja toimii Lihaketjun läpinäkyvyys- hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Hän on ollut useiden elintarvikkeita ja ilmastonmuutosta käsittelevien tutkimusten ohjausryhmissä lihaketjun- tai yritysedustajana.

Bookmark and Share




Lisätietoa

FAO 2006
World Watch 2009
Envimat


38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska