Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 02.12.2021

Ilmastouutisia

Ilmastopaneelin raportti: Oikeudenmukaisuuskysymykset huomioitava energiamurroksessa


13.10.2021 07:30

Energiamurroksella voi kuitenkin olla moninaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, joiden hyödyt ja haitat eivät jakaudu tasaisesti yhteiskunnan eri aloille tai eri ihmisryhmien kesken.

Kuva: Fingrid Juhani Eskelinen

Sähköistyminen on keskeinen osa vähähiilistä energiamurrosta, ja sen vaikutukset sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen tulee tunnistaa ja arvioida energian tuotantoa sekä kulutusta koskevassa päätöksenteossa, painottaa Ilmastopaneelin tänään julkaisema raportti. Selvitys nostaa esiin sähköistymisen keskeiset oikeudenmukaisuuskysymykset ja tarjoaa eväitä Suomen parhaillaan uudistettavaan ilmasto- ja energiastrategiaan.

Energiajärjestelmien sähköistäminen voi merkittävästi vähentää hiilidioksidipäästöjä ja auttaa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Energiamurroksella voi kuitenkin olla moninaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, joiden hyödyt ja haitat eivät jakaudu tasaisesti yhteiskunnan eri aloille tai eri ihmisryhmien kesken. Sähköistyvä yhteiskunta vaikuttaa kansalaisiin eriarvoisesti esimerkiksi tulotasosta, osaamisesta ja asumismuodosta riippuen.

"Mitä varhaisemmassa vaiheessa energiamurrokseen liittyvät oikeudenmukaisuusnäkökulmat osataan päätöksenteossa tunnistaa ja huomioida, sitä paremmin epätasa-arvoisuutta aiheuttavia vaikutuksia voidaan ennaltaehkäistä", sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, tutkimusprofessori Paula Kivimaa.

Sähköistymiskehitykseen pohjaava vähähiilinen energiamurros tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia korjata nykyiseen, fossiilisten polttoaineiden käyttöön nojaavaan energiajärjestelmään liittyviä epäoikeudenmukaisuuksia.

"Energiamurros voi auttaa nykyiseen energiajärjestelmäämme liittyvien sosiaalisten epäoikeudenmukaisuuksien korjaamisessa esimerkiksi mahdollistamalla kuluttajien omaa, edullisempaa sähköntuotantoa sekä yleisesti tuomalla kansalaisnäkökulmaa energiapolitiikkaan", sanoo Kivimaa.

"Sähköistymisen avulla voidaan merkittävästi vähentää päästöjä, ja ilmastonmuutoksen hillinnässä on mitä suurimmassa määrin kyse tulevien sukupolvien oikeuksien turvaamisesta", Kivimaa jatkaa.

Kriittisten materiaalien hyödyntämisen vaikutukset huomioitava

Raportissa on tunnistettu kuusi keskeistä teemaa, joiden kautta sähköistymisen oikeudenmukaisuusvaikutukset näkyvät: 1) kriittisten mineraalien ja metallien tuotanto ja käyttö, 2) energia- ja älyteknologiat sekä digitalisaatio, 3) sähkön saatavuus, hinta ja energiaköyhyys, 4) energian omistus, 5) fossiilisista polttoaineista luopuminen sekä 6) osallistuminen energiapoliittiseen päätöksentekoon.

Kriittisten mineraalien ja metallien käytön kansainväliset ja paikalliset vaikutukset, tuotannon eettisyys sekä huoltovarmuus tulisi huomioida paremmin, raportissa todetaan. Kriittiset mineraalit, kuten koboltti, litium ja harvinaiset maametallit, ovat maantieteellisesti epätasaisesti jakautuneita materiaaleja, joilla on suuri taloudellinen merkitys ja joiden tuotantoketjuihin liittyy merkittäviä riskejä.

Kriittisiä materiaaleja käytetään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvassa energiajärjestelmässä, mutta niiden tarve kasvaa sähköön pohjautuvissa energiantuotantotavoissa. Niitä käytetään esimerkiksi akkuihin sekä uusiutuvan energian kuten tuulivoiman ja aurinkosähkön tuotantoon. Lisäksi kriittisiä materiaaleja käytetään yhä enemmän myös muilla aloilla ja lähes kaikissa digitaalisuuteen nojaavissa laitteissa, joten niiden oikeudenmukaisuusvaikutukset eivät kohdistu vain energiasektorille. Tuotannon haitat on usein ulkoistettu Suomen ja Euroopan ulkopuolelle.

"Kriittisten materiaalien kierrätys ja vaihtoehtoisten materiaalien kehittäminen vähentävät kysyntää sellaiselle kaivostoiminnalle, jolla on kielteisiä ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. Tuotantoketjujen haasteisiin pitää vaikuttaa sekä kansainvälisellä että kansallisella sääntelyllä", sanoo Kivimaa.

Suomen potentiaalisista kaivannaisvarannoista suuri osa on Lapissa, joten kaivostoiminnan vaikutukset saamelaisiin ja paikallisyhteistöihin on huomioitava.

Kansalaisten mahdollisuudet vaihtelevat

Kuluttajien ja kotitalouksien mahdollisuudet ottaa uusia energia- ja älyteknologioita käyttöön vaihtelevat esimerkiksi koulutustason ja varallisuuden mukaan. Etenkin vähävaraiset ja haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät tulisi huomioida paremmin ja julkista, matalan kynnyksen energianeuvontaa lisätä.

"Suomessa tarvitaan laajempaa selvitystä siitä, miten merkittävä tekijä energiaköyhyys on ja miten sähköistyminen vaikuttaa siihen ja kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Esimerkiksi energiatuet ja -neuvonta eivät välttämättä tavoita niitä erityisesti tarvitsevia kohderyhmiä. Tukia paremmin kohdentamalla voidaan ehkäistä uusien haavoittuvien ryhmien muodostumista", sanoo tutkija Anna Lipsanen.

Fossiilisia polttoaineita korvaavan teknologian hinta sekä lämmityksen ja sähkön tuotantoon liittyen myös asumismuoto ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat sähköistymisen oikeudenmukaisuuteen. Pääsääntöisesti uusien teknologioiden hinta laskee niiden yleistyessä. Jos halutaan kannustaa niiden käyttöönottoon jo varhaisessa vaiheessa, tarvitaan tukimekanismeja, kuten uuden teknologian hankintatukia.

Sähköistymisen sosiaalista hyväksyttävyyttä tulisi lisätä osallistamalla keskeiset toimijat uuden energiajärjestelmän suunnitteluun ja päätöksentekoon.

"Energiapoliittinen päätöksenteko kaipaa tuekseen kansalaisten ja eri sidosryhmien moniäänisempää osallistamista. Energiapoliittinen keskustelu koetaan usein miesvaltaiseksi ja liian teknis-taloudellispainotteiseksi. Ilmasto- ja energiastrategian sukupuolivaikutusten arviointi on hyvä aloite, mutta sen lisäksi tarvitaan myös muita toimia", Lipsanen sanoo.

Ilmastopaneeli/CO2-raportti

Bookmark and Share






38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska