Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 07.05.2021

Ilmastouutisia

Kiertotalousohjelma asettaa tavoitteet luonnonvarojen ylikulutuksen hillitsemiselle


12.04.2021 08:00

Valtioneuvosto teki tänään periaatepäätöksen kiertotalouden edistämisestä. Päätöksen myötä Suomi on maailmassa edelläkävijöiden joukossa tavoitellessaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä. Yksi keino edistää luonnonvaratavoitteita on vähähiilinen kiertotaloussopimus, johon kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden halutaan liittyvän omilla sitoumuksillaan.

Periaatepäätös pohjautuu visioon, jonka mukaan hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on Suomen talouden perusta vuonna 2035.

Periaatepäätöksen mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin. Resurssien tuottavuuden tulee kaksinkertaistua vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi materiaalien kiertotalousasteen tulisi kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä.

”Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja luonnonvarojen ylikulutuksen suitsimiseen ja näin avaimet pysäyttää ilmastokriisi ja luonnon köyhtyminen. Periaatepäätöksessä asetamme ensi kertaa konkreettiset tavoitteet luonnonvarojen kulutukselle. Päätöksen toimilla tartumme kiertotalouden mahdollisuuksiin ja muutamme taloutemme pohjan kestävämmäksi. Ylihuomenna 10.4. on Suomen laskennallinen ylikulutuspäivä. Silloin olemme käyttäneet osamme tämän vuoden luonnonvaroista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

”Kiertotaloudessa tavoitteena on säilyttää tuotteet, materiaalit ja niiden arvo talouden kierrossa mahdollisimman pitkään. Periaatteena vähemmästä enemmän tarkoittaa arvonlisän kasvattamista ja yhä tehokkaampaa raaka-aineiden hyödyntämistä. Yritykset ovat kuskin paikalla tässä muutoksessa. Tämä on myös suuri mahdollisuus viennin vahvistamiselle, sillä suomalainen kiertotalousosaaminen kiinnostaa maailmalla”, elinkeinoministeri Mikä Lintilä toteaa.

Periaatepäätöksessä linjataan 18 keskeistä toimenpidettä, joilla ministeriöt sitoutuvat edistämään kiertotaloutta vuosina 2021-2024. Niillä luodaan kannusteita, vahvistetaan markkinoita, lisätään osaamista, edistetään digitalisaatiota ja tuetaan kestävän kehityksen mukaista ulkopolitiikkaa.

Vähähiilinen kiertotaloussopimus edistämään kiertotaloustavoitteita

Ympäristöministeriö alkaa koordinoida vähähiilisen kiertotaloussopimuksen laatimista. Kunnat, yritykset ja muut toimijat voivat liittyä sopimukseen ja tehdä vapaaehtoisia sitoumuksia kiertotalousohjelman luonnonvaratavoitteiden toteuttamiseksi, uusiomateriaalien käytön lisäämiseksi sekä hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan edistämiseksi. Ministeriöt tuottavat tutkimuslaitosten kanssa skenaarioita mahdollisuuksista edistää kiertotaloudella Suomen ympäristö- ja elinkeinotavoitteita. Skenaariot tukevat kuntia, yrityksiä ja muita toimijoita, kun ne laativat kiertotalous-, ilmasto- tai vähähiilisyystiekarttoja päästäkseen sopimuksen tavoitteisiin. Sopimuksella halutaan kattaa keskeiset sektorit.

Kunnat ovat kiertotalouden avainpelaajia muun muassa tuotteiden ja palveluiden hankkijoina ja yhteistyön käynnistäjinä. Kuntien ja alueellisten ekosysteemien kiertotaloustyötä tukemaan perustetaan osaamisverkosto.

Poimintoja periaatepäätöksen toimista
• Kehitämme kiertotalouden kannusteita, kuten verotusta, joilla tuetaan luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, vähennetään hiilidioksidipäästöjä sekä edistetään kiertotalouden palvelumallien yleistymistä.
• Ohjaamme rahoitusta vähähiilistä kiertotaloutta edistävälle tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- ja ekosysteemitoiminnalle sekä demonstraatio- ja laitosinvestoinneille, kuten teollisuuden luonnonvaroja säästäville tuotanto- ja materiaaliteknologioille.
• Kokoamme kansalaisille tietoa kiertotalouden palveluista, kuten jakamisalustoista sekä korjaus- ja jälleenmyyntipalveluista.
• Teemme Suomesta digikiertotalouden kärkimaan avaamalla ja linkittämällä materiaali- ja datavirrat. Vauhditamme digitalisaatiolla materiaalivirtojen jäljitettävyyttä, tuotannon resurssitehokkuutta sekä dataan perustuvaa päätöksentekoa, liiketoimintaa ja palveluja.
• Luomme kestävät kiertotalousmarkkinat lainsäädännön, taloudellisten ohjauskeinojen ja digitalisaation keinoin. Tavoitteenamme on parantaa resurssitehokkuutta, pidentää tuotteiden elinikää ja kestävyyttä, edistää kierrätysmateriaalien käyttöä sekä tehdä kiertotaloutta tukevista palvelumalleista houkuttelevia yrityksille ja kuluttajille.
• Hankimme ja suunnittelemme julkisella sektorilla rakentamisessa, liikkumisessa sekä energia- ja infrastruktuurihankkeissa vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja.
• Sisällytämme kiertotalousosaamisen osaksi koulutusjärjestelmää ja työelämäosaamista.

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






15


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska