Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 04.03.2021

Ilmastouutisia

Korona-aika pudotti ruokakaupan hävikkiä – S-ryhmä tähtää ruokahävikin puolittamiseen


20.01.2021 07:38

S-ryhmä päivitti oman ruokahävikkitavoitteensa vuoden 2020 lopulla osana tuolloin hyväksyttyä uutta vastuullisuusohjelmaa. Nyt tähtäimessä on hävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Uusi tavoite on linjassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Kuva: Ravintola Löyly

S-ryhmän ruokakauppojen hävikki laski vuoden 2020 aikana peräti seitsemän prosenttia. Muutoksen taustalta löytyvät sekä toiminnan kehittäminen että koronan takia selvästi kasvanut kysyntä. S-ryhmän uutena tavoitteena on edetä kohti ruokahävikin puolittamista.

- Viime vuosi oli marketkaupan hävikin suhteen hyvin poikkeuksellinen. Seitsemän prosentin pudotus johtui osin myyntimäärien kasvusta ja erityisesti tuoretuotteiden kiertonopeuden kasvamisesta, mutta myös siitä, että olemme tehostaneet tuotteiden ennustepohjaista täydentämistä, johtaja Sanna Timola S-ryhmän marketkaupasta sanoo.

Vaikka koronapandemia tuki viime vuonna ruokakaupan hävikinhallintaa, se myös koetteli tiukasti myymälöiden tavaramäärien hallintaa. Kovin ostoryntäys näkyikin hetkellisesti muun muassa jauhelihan ja pastojen saatavuudessa.

S-ryhmän ravintoloissa korona vaikutti aivan toiseen suuntaan. Ravintoloiden suhteellinen ruokahävikki kääntyi koko vuoden tasolla pieneen nousuun, vaikka hävikin absoluuttinen määrä pieneni ravintoloiden sulkemisen takia.

- Meillä oli keväällä täysin ennakoimaton liiketoiminnan alasajo, ja rajoitustoimet ovat eläneet pitkin vuotta. Seurauksena kysyntä on aaltoillut voimakkaasti, jolloin tuotteissa on syntynyt aiemman enemmän hävikkiä. Onneksi meidän mara-toimialallamme oli olemassa valmiit toimintamallit ja seuranta, mikä on helpottanut tilanteen hallintaa, ryhmäpäällikkö Tuomo Keskinen S-ryhmän matkailu- ja ravitsemiskaupan ketjuohjauksesta kertoo.

Kiertotalouden ratkaisut mukaan hävikkityöhön

S-ryhmä päivitti oman ruokahävikkitavoitteensa vuoden 2020 lopulla osana tuolloin hyväksyttyä uutta vastuullisuusohjelmaa. Nyt tähtäimessä on hävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Uusi tavoite on linjassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

- Jatkossa etsimme ratkaisuja varmasti aiempaa enemmän yhteistyössä elintarvikeketjun eri toimijoiden kanssa. Lisäksi kartoitamme mahdollisuuksia hyödyntää tehokkaammin oman toimintamme sivuvirtoja. Se voi tarkoittaa aivan uudenlaisia kumppanuuksia, SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa korostaa.

S-ryhmän omien ja elintarvikeketjun toimenpiteiden lisäksi Elomaa toivoo toimia myös kuluttajilta, koska suuri osa ruokahävikistä syntyy edelleen kotitalouksissa.

- Hävikkitalkoissa tarvitaan meidän kaikkien panostusta. Yhä useampi kulutta pohtiikin erilaisia keinoja oman hävikin vähentämiseksi. Tässä myös meillä, kaupan ja maran toimijana, sekä tavaran toimittajilla on mahdollisuus tukea kuluttajia esimerkiksi tuotepakkauksien tai uusien hävikkituotteiden kautta. Myös ruuan arvostuksen nostaminen hävikkikeskusteluun on tarpeellista.

Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta, SOK/CO2-raportt

Bookmark and Share






6


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska