Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 26.11.2020

Ilmastouutisia

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka alkaa muotoutua – ilmasto- ja ympäristötoimien määrä kasvaa, mutta myös ruokaturvaa ja viljelijän toimeentuloa painotetaan


29.10.2020 08:00

Koronakriisi on tuonut huoltovarmuuskeskusteluun uutta ruuantuotantoa vahvistavaa näkökulmaa.

Kuva: Tekes

Jäsenmaat ja Euroopan parlamentti ovat linjanneet EU:n uuden maatalouspolitiikan peruspilareita. Maatalousneuvoston päätelmät tuovat lisää ympäristö- ja ilmastotoimia maatalouspolitiikkaan, mutta myös tärkeitä joustoja jäsenmaille. Euroopan parlamentissa suurten puolueiden kompromissiesitykset toivat malttia ja pahimmat ylilyönnit torjuttiin. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK katsoo, että edellytykset varsin nopeaan kompromissiin EU-instituutioiden kesken ovat olemassa, ja kansallista maatalouspolitiikan ohjelmaa päästään rakentamaan hyvältä pohjalta. MTK:n tavoitteena on edelleen politiikka, joka takaa edellytykset kestävälle, kasvavalle ja kannattavalle maataloustuotannolle Suomessa. EU-päätökset varmistavat kansallisten tukijärjestelmien jatkuvuutta koko Suomessa.

Ympäristö- ja ilmastotavoitteet korostuvat maatalousneuvoston ja parlamentin päätöksissä. Suomalaisen maatalouden lähtökohdat uudistuksiin ovat erinomaiset, sillä Suomi on jo entuudestaan edelläkävijä kestävän maatalouden edistämisessä. Kansalliset joustot ovat tervetulleita, jotta politiikkaa voidaan räätälöidä omiin olosuhteisiin sopiviksi, mutta silti yhteisiä tavoitteita toteuttaviksi.

EU:n maatalousrahoitus on vastikkeellista. Maatalousyrittäjät sitoutuvat tiukkoihin laatuvaatimuksiin, joita myös valvotaan tehokkaasti. MTK on tyytyväinen siihen, että neuvosto ja parlamentti haluavat oikoa järjestelmän epäkohtia ja kohtuuttomuuksia. Kun eläin on hävittänyt korvamerkkinsä, niin yrittäjä on tuomittu sanktioihin sekä eläin- että peltotukien osalta. Nyt tähän kohtuuttomuuteen saataneen korjaus.

MTK kehottaa edelleen voimakkaasti valtiota sekä EU:n toimielimiä karsimaan maatalouspolitiikan turhaa byrokratiaa ja epäoikeudenmukaisuuksia. Maatalousyrittäjät ovat valmiita tuottamaan palveluja yhteiskunnalle, mutta pelisääntöjen on oltava reiluja.

Maaperän hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevissa toimenpidevaatimuksissa turvepeltoja sekä talviaikaista kasvipeitteisyyttä koskevat vaatimukset ovat tiukkoja ja eivät kaikkineen sovi pohjoisiin olosuhteisiin. Hallituksen on pidettävä huoli, että näissä vaatimuksissa huomioidaan Suomen olosuhteet ja turvataan viljelijöiden toimintaedellytyksiä.

Ruokaturvan sekä viljelijöiden toimeentulon merkitys korostui EU:n maatalouslinjauksissa. Koronakriisi on tuonut huoltovarmuuskeskusteluun uutta ruuantuotantoa vahvistavaa näkökulmaa. Maataloustuotannon kannattavuus on tärkeä tekijä ruokaturvan ylläpitäjänä.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta on valmisteltu pitkään. Komission esitys vuodelta 2018, maatalousneuvoston päätelmät ja parlamentin kanta hiotaan CAP-lainsäädännöksi vielä kolmikantaneuvotteluissa loppuvuodesta. Lopullinen hyväksyntä tapahtuu alkuvuodesta 2021 ja uutta maatalouspolitiikkaa toteutetaan 2023 alkaen. Siihen saakka toimitaan siirtymäkauden säännöillä. Rahoitus maatalouspolitiikalle vahvistui viime heinäkuussa EU-budjettipäätöksessä.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MT

Bookmark and Share






46


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska