Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 26.11.2020

Ilmastouutisia

Ilmatieteen laitos - Arktisen merijään hupeneminen jatkuu – syyskuussa jään laajuus mittaushistorian toiseksi pienin


21.10.2020 07:23

Merijään määrä on yksi ilmastonmuutoksen indikaattoreista

Kuva: NOAA

Tämän vuoden syyskuussa havaittu merijään laajuus Pohjoisella jäämerellä oli 3,9 miljoonaa neliökilometriä. Vain vuonna 2012 jään laajuus on ollut pienempi, 3,7 miljoonaa neliökilometriä.

”Havainnot osoittavat, että talvikauden jään kasvaminen on heikentynyt ja kesäkauden sulaminen on voimistunut. Perimmiltään muutokset johtuvat Arktisen alueen lämpenemisestä”, tutkimusprofessori Jari Haapala Ilmatieteen laitokselta toteaa.

Merijään laajuutta Pohjoisella Jäämerellä on mitattu satelliittien avulla vuodesta 1979 alkaen. Vuosien väliset erot ovat normaalia ilmaston vaihtelevuutta, mutta samalla merijään laajuus on pienentynyt koko mittausjakson ajan.

Merijään laajuuden muutosnopeus on ollut -0,84 miljoonaa neliökilometriä vuosikymmenessä, mikä vastaa noin 2,5-kertaisesti Suomen pinta-alaa vuosikymmentä kohden.

Merijään määrä on yksi ilmastonmuutoksen indikaattoreista

Syyskuussa havaittava vuotuinen Arktisen merijään laajuuden minimi riippuu hyvin paljon jään paksuudesta. Jään paksuus riippuu sekä talven ankaruudesta että kesäkauden sulamisen voimakkuudesta. Kesäkauden lopussa oleva jään määrä indikoi näiden välisistä tasapainoa.

”Syyskuun keskimääräinen jään laajuus on hyvä indikaattori ilmastonmuutoksesta Arktisella alueella. Talvikaudella merijää voi hetkellisesti peittää laajojakin alueita, jolloin pinta-ala indikoi enemmänkin säätilan kuin ilmastollisia vaihteluita”, Haapala sanoo.

Yksittäisen vuoden pienin jään laajuus riippuu myös tuulten aiheuttamista jääkentän liikkeistä. ”Tämän vuoden poikkeuksellisen vähäinen jään määrä johtuu siitä, että talven aikana vallinneet ilmakehän virtaukset voimistivat jääkentän kulkeutumista Siperian rannikkoalueelta keskiselle Jäämerelle. Tällöin Euroopan puoleisilla merialueilla jään paksuus jäi keskimääräistä ohuemmaksi, minkä vuoksi jää suli keskimääräistä nopeammin. Kesäkausi oli lisäksi poikkeuksellisen lämmin Arktisella alueella, mikä voimisti jään sulamista”, Haapala kertoo.

Viimeisen 15 vuoden aikana jään laajuus on pienentynyt selvästi

Merijäätä voidaan havainnoida luotettavasti usean eri satelliitin avulla. Havainnoista voidaan laskea jääpeitteisten merialueiden pinta-ala tai koko jääkentän laajuus. Jääkentän laajuuden laskemisessa otetaan huomioon ainoastaan ne alueet, joissa jään peittävyys eli jään osuus satelliitin kuvaamasta meren pinta-alasta on yli 15 %.

Vuoteen 2006 asti merijään syyskuun jään laajuus vaihteli 5,6–8,0 miljoonan neliökilometrin välillä.

Viimeisen 15 vuoden aikana suurin jään laajuus on ollut 5,9 miljoonaa neliökilometriä ja pienin 3,7 miljoonaa neliökilometriä.

Voit lukea alkuperäisen tiedotteen osoitteessa: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/5F20P6naDdovE3jlj4VeXX

Ilmatieteen laitos/CO2-raportti

Bookmark and Share






46


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska