Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 25.10.2020

Ilmastouutisia

Global Biodiversity Outlook: Luonnon monimuotoisuuden kehitys edelleen kielteistä, politiikkatoimien oikea kohdentaminen välttämätöntä


22.09.2020 07:05

Koosteen mukaan luonnon monimuotoisuus köyhtyy ympäri maailman edelleen kovaa vauhtia. Jos toimia kohdennettaisiin oikein, olisi kehitys käännettävissä.

Kuva: Flickr/Robert

Viime viikolla julkaistiin viides Global Biodiversity Outlook -raportti, joka käsittelee luonnon monimuotoisuuden tilaa hyödyntäen uusinta tietoa ja kansallisia raportteja. Koosteen mukaan luonnon monimuotoisuus köyhtyy ympäri maailman edelleen kovaa vauhtia. Jos toimia kohdennettaisiin oikein, olisi kehitys käännettävissä. Raportin on koostanut biodiversiteettisopimuksen sihteeristön johdolla asiantuntijaraati.

”Global Biodiversity Outlook -raportti ja WWF:n julkaisema Living planet -raportti muistuttavat meitä luontotoimien kiireellisyydestä. Aikaikkuna kehityksen kääntämiseksi on pieni. Luonto köyhtyy vauhdilla, ja samalla ilmastokriisi etenee. Nyt jos koskaan on maailman maiden syytä pysäyttää kielteinen kehitys, ” ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Raportissa on analysoitu 167 kansallista raporttia, mukaan lukien Suomen. Lisäksi raporttia varten on tarkasteltu 170 kansallista biodiversiteettistrategiaa ja -toimintaohjelmaa. Lajikehityksen osalta raportin tiedot ovat viime viikolla julkaisusta WWF:n Living Planet -raportista.

Luontoasioiden valtavirtaistaminen keskeistä

Luonnon köyhtymisen taustalla ovat maankäytön muutokset, metsähakkuut, luonnonvarjojen liikakäyttö, ilmastonmuutos, saasteet ja ihmisten kulutus- ja tuotantotavat. Global Biodiversity Outlookissa korostuu luontoasioiden valtavirtaistaminen kaikkialle yhteiskuntaan ja luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntäminen sekä ilmastomuutoksen vastaisen työn kiireellisyys.

Lisäksi raportissa painotetaan luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä ja kestävän kehityksen saavuttamisessa integroitua lähestymistapaa talouden ja luonnon yhteensovittamiseksi. Ekologinen siirtymä edellyttää ponnekkaita toimia ja haitallisten tukien karsimista. Myös ruokajärjestelmien ja kulutus- ja tuotantotavat ovat tärkeitä kohdealueita. Nykyisellään ainoastaan 8% maista ovat laatineet kunniahimoisia kansallisia tavoitteita metsien- ja kestävän ruoan ja maatalouden osalta. Tieteellisen tiedon merkitys ja vaihtoehdot vuoden 2020 jälkeiselle suunnitelmalle ja onnistumiselle on nostettu esille raportissa.

Luonnon köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä ei ole onnistunut

Biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous asetti vuonna 2010 tavoitteeksi pysäyttää luonnon köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä. Samalla päätettiin 20 nk. Aichi-tavoitetta, joilla mitattiin tavoitteen saavuttamista. Global biodiversity outlookin mukaan tavoitteista 13 jäi saavuttamatta ja kahden osalta tuloksia ei tiedetä. Kuusi tavoitetta saavutettiin osittain. Osittainen tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tavoite 11 osalta saavutettiin isompi osa suojeltuja maa- ja merialueita, mutta suojelualueiden laatua ei saavutettu. Samoin tavoitteen 19 osalta tietämys luonnon monimuotoisuudesta on kasvanut, mutta ei ole laajemmin jaettu tai käyttöönotettu.

Tänä vuonna maailman maiden oli määrä sopia uusista tavoitteista vuodesta 2020 eteenpäin. Koronatilanteesta johtuen biodiversiteettisopimuksen osapuolisopimus kuitenkin on siirtynyt vuodella eteenpäin. Neuvotteluja kuitenkin edistetään virtuaalisesti.

Myönteistä kehitystä kalakannoissa, ennallistamisessa, suojelualueissa ja metsittämisessä

Raportti tuo myös myönteistä viestiä. Kalakantojen biomassa on lisääntynyt, samoin ennallistamiseen liittyvät toimet ja luonnonsuojelualueet. Myös metsittäminen on onnistunut hyvin monissa maissa ja monilla alueilla. Suomen osalta myönteisenä on mainittu saamelaisten kanssa tehty työ monimuotoisuuden turvaamiseksi. Raportin mukaan luonnon monimuotoisuuden kielteinen kehitys voidaan kääntää, jos poliittiset toimet ovat kohdennettu oikein ja riittävän vaikuttavia.

”Viesti on syytä ottaa todesta ympäri maailman. Suomessa olemme tarttuneet luonnon köyhtymiseen tällä hallituskaudella historiallisen tiukasti. Olemme lisänneet luonnonsuojelun rahoitusta sadalla miljoonalla. Yksi suurimmista panostuksista on uusi Helmi-ohjelma, jossa hoidamme luonnon köyhtymisen suurinta suoraa syytä, eli heikentyviä elinympäristöjä. Oikeilla toimilla voimme pysäyttää luonnon köyhtymisen,” ministeri Mikkonen sanoo.

Global Biodiversity Outlook/CO2-raportti

Bookmark and Share






40


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska