Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 12.11.2019

Ilmastouutisia

Elinympäristöjen parantaminen käyntiin - merkittävä rahoitus budjettiesityksessä


11.10.2019 08:10

Ympäristöministeriö käynnistää Helmi-ohjelman, jossa kunnostetaan, hoidetaan ja suojellaan luonnon monimuotoisuudelle arvokkaimpia elinympäristöjä. Luonnonsuojelulle ehdotetaan valtion talousarvioesityksessä merkittävää 100 miljoonan euron lisärahoitusta, josta elinympäristöohjelman osuus on noin 42 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto antoi 7.10 eduskunnalle talousarvioesityksen 2020 ja julkisen talouden suunnitelman vuosille 2020-2023.

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 278 miljoonaa euroa vuodelle 2020, mikä tarkoittaa merkittävää korotusta kuluvan vuoden budjettiin nähden. Luonnonsuojelun määrärahat ovat ennätyksellisen suuret ja ne yli kaksinkertaistuvat ensi vuonna.

Helmi-ohjelma on keskeinen keino Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 keskitytään soiden suojeluun ja ennallistamiseen, lintuvesien ja kosteikkojen kunnostamiseen, sekä perinneympäristöjen ja metsäisten elinympäristöjen hoitoon.

"Upeaa, että pääsemme ratkaisemaan luonnon köyhtymiskriisiä näin merkittävillä toimilla. Helmi-ohjelma auttaa suurta osaa uhanalaisista luontotyypeistämme sekä satoja uhanalaisia lajeja, muun muassa monia kahlaajalintuja kuten suokukkoa, kasveja kuten noidanlukkoja ja lukuisia hyönteisiä. Hallituskauden aikana on tavoitteena muun muassa suojella valtakunnallisesti arvokkaita soita noin 20 000 hehtaaria ja kunnostaa noin 80 luonnon monimuotoisuudelle tärkeää lintuvettä", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.

"Kutsumme tänä syksynä sidosryhmät valmistelemaan Helmi-ohjelman suojelu-, ennallistamis- ja kunnostustavoitteita sekä valtioneuvoston periaatepäätöstä ohjelmasta. Ohjelmaa aiotaan jatkaa vuoteen 2030 asti", ministeri Mikkonen sanoo.

Myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) rahoitusta lisätään, jotta suojelutavoitteet saavutetaan vuoteen 2025 mennessä.

Luonnonsuojelun lisämäärärahasta noin 11 miljoonaa kanavoituu vuonna 2020 maa- ja metsätalousministeriön kautta.

Energiakorjauksiin tukea, ilmastotyön tieteellistä pohjaa vahvistetaan


Energiatehokasta asumista edistetään tukemalla energiaremontteja 20 miljoonalla eurolla vuonna 2020 ja kokonaisuudessaan 100 miljoonalla vuosina 2020-2022. Energia-avustuksia voivat saada sekä vapaarahoitteiset että valtion rahoittamat talot. Avustukset tulevat haettavaksi heti vuoden alusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran kautta.

Ilmastopaneelin rahoitusta lisätään 450 000 eurolla vuosittain, jolloin paneelin rahoitus on 750 000 euroa vuodessa. Ilmastopaneelilla on keskeinen rooli ilmasto- ja energiapoliittisen ministeriryhmän neuvonantajana. Ministeriryhmän puheenjohtajana toimii hallituksen ilmastopolitiikan koordinaatiosta vastaava ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

"Hallituksen on varmistettava riittävät ilmastotoimet, jotta Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Ilmastolain päivitystyö on nyt käynnistymässä, ja erityisesti siinä ilmastopaneelin panos on tärkeä. Hallitus haluaa tehdä vahvasti tietoon pohjaavaa politiikkaa."

Muita poimintoja vuodelle 2020:

•Uusi rakennetun ympäristön rekisteri ja -alusta, 7,3 miljoonaa euroa (yhteensä 15 miljoonaa euroa)
•Vesiensuojelun tehostamisohjelma, 15 miljoonaa euroa (yhteensä 69 miljoonaa euroa 2019-2023)
•Ravinteiden kierrätys -hanke 2,5 miljoonaa euroa
•Asunnottomuuden vähentäminen 3,3 miljoonaa euroa
•Korjausavustukset (hissien jälkiasennukset, kuntotutkimukset, vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaukset, sisäilmaongelmaisten asuntojen kuntotutkimukset ja perusparannusten suunnittelu), 28,5 miljoonaa euroa
•Asuinrakennusten sähköautojen latausinfrastruktuurin kehittäminen, 5,5 miljoonaa euroa

Budjetti 2020


YM/CO2-raportti

Bookmark and Share






44


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska