Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 28.05.2020

Ilmastouutisia

Ympäristöministeriö arvioi keinoja suitsia kertakäyttömuovien aiheuttamaa roskaamista


17.10.2019 08:00

Ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä esitetään vaihtoehtoja, miten EU:n kertakäyttömuovien kulutusta rajoittavan direktiivin voisi toteuttaa Suomessa. Merenrannoilta löytyvistä roskista noin 80 prosenttia on muovia, mihin kesällä 2021 voimaan tulevalla direktiivillä halutaan puuttua. Lisäksi direktiivin tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla.

Selvityksen ovat laatineet Ekoleima Ay, Enlawin Oy ja Pidä Saaristo Siistinä ry.

Direktiivi edellyttää tuoteryhmästä riippuen eri toimia: kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia sekä laajennettua tuottajavastuuta.

Suomen on toteutettava osa direktiivin vaatimuksista sellaisenaan, esimerkiksi tuotteiden myyntikiellot ja tuotesuunnittelua koskevat vaatimukset. Joissakin vaatimuksissa Suomella on liikkumavaraa. Esimerkiksi kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta tulee direktiivin mukaan vähentää, ja tässä tarvitaan kansallisia ratkaisuja ja ohjauskeinoja.

Suomen rantaroska poikkeaa EU:n rantojen roskista


Direktiivillä puututaan EU:n rannoilta eniten löytyviin kertakäyttöisiin muovituotteisiin sekä kadonneisiin ja hylättyihin muovia sisältäviin kalastusvälineisiin. Selvityksen mukaan kaikki direktiivin tuotteet, kuten ilmapallot ja terveyssiteet eivät ole Suomessa yleisiä rantaroskia. Sen sijaan merenrannoiltamme löytyy paljon tupakantumppeja sekä styrox- ja polyuretaanieristeitä.

Suomessa rantaroskaamista hillitsisi selvityksen mukaan tehokkaimmin muovisten ruokailuvälineiden, pikaruokapakkausten ja oxo-muovien kieltäminen sekä kertakäyttöisten ja roskaavien pakkausten käytön vähentäminen. Lisäksi tupakkatuotteita ja kertakäyttöpakkauksia koskeva tuottajavastuu olisi tehokas keino. Tuottajavastuu tarkoittaa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteiden jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä. Kertakäyttömuoveja koskevassa direktiivissä tuottajavastuuta on laajennettu vielä niin, että tuottajien on osallistuttava myös roskaantuneiden alueiden siivoamisen ja siihen liittyvän valistuksen kustannuksiin.

Selvityksen mukaan Suomi voisi toteuttaa direktiivin vaatimuksia esimerkiksi laajentamalla ekosuunnittelulain soveltamisalaa tai säätämällä erityinen muovituotteiden ympäristövaikutusten ehkäisemistä koskeva laki. Joitakin vaatimuksia voisi toteuttaa tuottajien ja hallinnon välisillä vapaaehtoisilla sopimuksilla. Tämä voisi olla perusteltua esimerkiksi kulutuksen vähentämiseksi. Tuottajavastuun laajentaminen voitaisiin sisällyttää jätelainsäädäntöön.

Ympäristöministeriö ryhtyy valmistelemaan direktiivin toimeenpanoa.

Kertakäyttömuovituotteita koskevan direktiivin toimeenpanon vaihtoehtojen tarkastelu (pdf, valtioneuvoston julkaisuarkisto)

YM/CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska