Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 05.06.2020

Ilmastouutisia

Veden lämpeneminen on suuri uhka myös Itämerelle


10.10.2019 08:00

Rehevöityminen ja lämpeneminen yhdessä saattavat tehdä Itämerestä hiilen lähteen hiilinielun sijaan.

Hiljattain julkaistun kansainvälisen meriä, jäätä ja lumipeitettä koskevan IPCC-raportin mukaan ilmastonmuutos nostaa selvästi merten lämpötilaa. Pieni ja melko matala Itämeremme lämpenee keskimäärin vielä valtameriäkin nopeammin. Poikkeukselliset tilanteet, kuten kesän 2018 helleaalto, jonka päätteeksi Itämeren rannikoiden pohja-alueiden veden lämpötilaksi mitattiin jopa 21 astetta – korkein lukema sitten vuoden 1926 – eivät ehkä kohta ole erikoistapauksia.

Veden lämpeneminen on vain osa tapahtumavyyhteä.

– Rehevöityminen ja lämpeneminen kasvattavat yhdessä hapenkulututusta, mikä puolestaan johtaa pahempaan happikatoon ja laajempiin, hapettomiin pohja-alueisiin, summaa professori Alf Norkko Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteelliseltä asemalta Hangosta.

IPCC:n raportin mukaan valtamerien kerrostuneisuus on voimistunut. Tämä tarkoittaa, että lämpötilaltaan erilaisten vyöhykkeiden väliset lämpötila- ja tiheyserot ovat kasvaneet. Pintakerroksen lämmin vesi on aiempaa kevyempää, joten tiheysero sen ja syvän veden välillä kasvaa. Tiheydeltään kovin erilaiset vesimassat eivät sekoitu helposti.

– Kerrostuneisuuden voimistuminen näkyy myös Itämeressä, vaikka sen syvyyttä ei lasketakaan valtamerien tapaan kilometreissä. Pintaveden lämpeneminen pahentaa pohjaveden happitilannetta, kun pintakerroksen happirikasta vettä ei pääse sekoittumaan pohjakerrokseen.

Happitilanne ei kuitenkaan ole aivan yksioikoinen. Toisaalta ilmaston lämpeneminen vähentää lumipeitettä, mikä puolestaan ruokkii talvimyrskyjä. Myrskyt sekoittavat vesikerroksia, jolloin happea päätyy myös pohjan tuntumaan.

– Sekoittuminen kuitenkin vapauttaa samalla hiilidioksidia ja metaania ilmakehään. Ilmaston ja veden lämmetessä Itämerestä todennäköisesti tuleekin hiilen lähde sen sijaan, että se sitoisi hiilidioksidia eli toimisi hiilinieluna, Alf Norkko toteaa.

Helsingin yliopisto/CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska