Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 10.12.2019

Ilmastouutisia

Vain kuivan puun poltto on energiatehokasta ja vähäpäästöistä – Näillä kolmella vinkillä tunnistat kuivan puun


20.06.2019 08:30

Paras paikka polttopuille on tuulettuva puuvaja.

Kuva: HSY

Moni saattaa tietämättään polttaa kosteaa puuta. Kuivaa asiaa -hankkeessa muistutetaan, että päästöjen ja energiatehokkuuden kannalta on oleellisen tärkeää, että kukin polttaa vain kuivaa polttopuuta.

- Mistä tunnistaa, onko puu kuivaa vai kosteaa? Tähän on kolme selkeää keinoa: paino, halkeilu ja ääni. Kuiva klapi on huomattavasti kevyempi kuin kostea klapi ja kuiva klapi myös halkeilee kärjestä. Kun kuivia klapeja lyödään yhteen, siitä kuuluu kaikuva ääni, kuvailee metsäasiantuntija Juhani Siivonen TTS Työtehoseurasta.

Helppo keino vähentää päästöjä – polta vain kuivaa puuta


Jos polttaa kosteaa polttopuuta, se ei lämmitä niin tehokkaasti kuin kuiva puu. Kostea puu myös nokeaa tulisijaa ja heikentää sen kuntoa.

- Puunpoltto vaikuttaa ilmanlaatuun, sillä siinä syntyy aina päästöjä ilmaan. Jos poltat kosteaa puuta, siinä syntyy erityisen paljon terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja PAH-yhdisteitä niin sisä- kuin ulkoilmaankin. Polttamalla vain kuivaa puuta kukin voi helposti vähentää päästöjen määrää, ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen Helsingin seudun ympäristöpalveluista kertoo.

Puunpolttoa ei olla kieltämässä


Kuivaa asiaa -hakkeessa järjestetään asukkaille puunpolttoinfoja ja työpajoja pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa. Tilaisuuksissa kerrotaan, miten kukin voi käyttää tulisijaansa nykyistä tehokkaammin ja vähäpäästöisemmin. Helsingissä Pakilassa maaliskuussa pidetty asukasilta keräsi paikalle noin 60 asukasta. Seuraava pääkaupunkiseudun puunpolttoinfo järjestetään 1.10. Espoossa Lintuvaarassa.

- Varsinais-Suomessa pidetyissä puunpolttoinfoissa asukkaiden keskuudessa nousi esiin erityisesti huoli puunpolton kieltämisestä sekä puunpolton ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Puunpolttoa ei olla kieltämässä, vaan opastusta lisäämällä pyritään vähentämään ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Kun käytämme tulisijaa oikein ja poltamme vain kuivaa puuta, saadaan enemmän energiaa vähemmillä päästöillä, Turun kaupungin ilmansuojeluasiantuntija Petra Sainisto sanoo.

TTS:n, HSY:n ja Turun kaupungin yhteisessä Kuivaa asiaa -hankkeessa kehitetään asukkaille uusia polttopuupalveluita ja annetaan vinkkejä oikeaoppiseen säilytykseen ja polttoon. Tavoitteena on tehostaa polttopuun käyttöä ja vähentää poltosta aiheutuvia hiukkaspäästöjä ja parantaa siten pientaloalueiden ilmanlaatua. Hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun asti. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto EAKR.

Näin tunnistat kuivan puun:


1. Paino

Kuiva klapi on huomattavasti kevyempi kuin kostea klapi. Esimerkiksi kuiva koivuklapi painaa noin puolikkaan maitopurkin verran ja kostea koivuklapi yli maitopurkin verran.

2. Halkeilu

Kuiva puu halkeilee kärjestä. Märkä tai vielä kostea puu on yhtenäistä.

3. Ääni

Kun kuivia klapeja lyödään yhteen, siitä kuuluu kaikuva ääni. Kosteiden klapien kohdalla ääni on kumea.

HSY/CO2-raportti

Bookmark and Share






48


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska