Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 25.06.2019

Ilmastouutisia

Suomessa katoaa jopa 10 000 tonnia jäteöljyä vuosittain


24.05.2019 08:30

On arvioitu, että vuosittain noin 10 000 tonnia jäteöljyä jää laillisen jätteenkäsittelyn ulkopuolelle. Kuva: Ympäristöministeriö

Kuva: Ympäristöministeriö

Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltua jäteöljyä, esimerkiksi autojen, traktoreiden ja koneiden käytettyjä voiteluöljyjä, jää laillisen jätteenkäsittelyn ulkopuolelle arviolta jopa 10 000 tonnia vuosittain. Todennäköisesti ainakin osa tästä jäteöljystä päätyy laittomasti poltettavaksi tai ympäristöön. Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa jäteöljystä kierrätettäväksi ja sitä kautta uudelleen hyötykäyttöön.

Suomessa myydään voiteluaineita vuosittain noin 60 000–80 000 tonnia. Käytetty voiteluöljy pitäisi kierrättää, jolloin siitä voidaan valmistaa jälleen uutta voiteluöljyä. Vuosina 2010-2016 Suomessa kerättiin ja käsiteltiin jätteenkäsittelylaitoksissa vuosittain keskimäärin 36 000 tonnia jäteöljyä.

Osa voiteluaineista kuluu tai palaa käytössä kokonaan tai osittain. Markkinoilla olevia voiteluaineita päätyy myös koneiden viennin seurauksena ulkomaille. Lisäksi jäteöljyä poltetaan teollisuuslaitoksissa, joilla on ympäristölupa jäteöljyn polttoon ja asianmukaiset savukaasujen puhdistuslaitteet. Jonkin verran jäteöljyä on myös viety EU:n jätteensiirtoasetuksen mukaisesti Ruotsiin ja Saksaan. Suomeen on kuitenkin tuotu enemmän jäteöljyä kuin sitä on viety ulkomaille.

”On arvioitu, että vuosittain noin 10 000 tonnia jäteöljyä jää laillisen jätteenkäsittelyn ulkopuolelle, mutta arvio on vain suuntaa antava. Todennäköisesti osa tästä jäteöljystä hävitetään laittomasti. Jäteöljyä saattaa olla myös esimerkiksi yritysten tai kotitalouksien varastoissa”, ympäristöministeriön asiantuntija Eini Lemmelä toteaa.

”On kuitenkin mahdotonta varmasti tietää, mitä lailliseen käsittelyyn päätymättömälle jäteöljylle tapahtuu. Jäteöljyn polttaminen ilman ympäristölupaa, kaataminen maahan tai vesistöön, päästäminen viemäriin tai jättäminen ympäristöön on laitonta”, Lemmelä sanoo.

Tavoitteena nostaa kierrätetyn jäteöljyn osuus 80 prosenttiin


Jäteöljy voi ympäristöön päästessään pilata maaperää tai pinta- tai pohjavesiä. Yksi litra jäteöljyä riittää esimerkiksi pilaamaan miljoona litraa vettä. Jäteöljyn laittomasta polttamisesta pääsee ilmaan haitallisia aineita ja pienhiukkasia. Ne heikentävät lähiympäristön ilmanlaatua ja kulkeutuvat maaperään ja vesistöön.

”Maatilat, korjaamot ja pienteollisuus ovat avainroolissa kierrätyksen suhteen, sillä ne vaihtavat autoihin, traktoreihin ja erilaisiin koneisiin paljon öljyjä. Jäteöljyjen keräyksestä ja kierrätyksestä huolehtivat yritykset neuvovat toimijoita säilytyksen ja keräyksen järjestämisessä. Jätealan yritykset ovat sitoutuneet vastuulliseen keräykseen ja kierrätykseen valtakunnallisesti”, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n asiantuntija Katja Moliis sanoo.

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry ja ympäristöministeriö solmivat maaliskuussa 2019 green deal -sopimuksen valtakunnallisen öljyjätehuollon kehittämisestä. Sopimuksen tavoitteena on tehostaa jäteöljyn keräystä koko Suomessa ja lisätä jäteöljyn kierrätystä.

Tavoitteena on kierrättää 80 prosenttia kerätystä ja käsitellystä jäteöljystä. Vain kierrätykseen kelpaamaton jäteöljy päätyy poltettavaksi, sekin laitoksille, joilla on tarvittavat ympäristöluvat.

Voiteluöljyä voi valmistaa raakaöljystä tai puhdistetusta jäteöljystä. Öljyn kierrättämisen ansiosta raakaöljyä tarvitaan vähemmän. Lisäksi voiteluöljyn valmistaminen raakaöljystä aiheuttaa enemmän päästöjä kuin voiteluöljyn valmistaminen puhdistetusta jäteöljystä. Kierrätyksellä säästetään siis uusiutumattomia luonnonvaroja sekä vähennetään päästöjä ja ympäristöhaittoja.

YM/CO2-raportti

Bookmark and Share






19


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska